Ympäristöindeksi kertoo viljelyn ympäristötehokkuuden

Elintarvikkeiden hiilidioksidipäästöistä merkittävä osa syntyy jo niiden raaka-aineiden tuotannossa maataloudessa. MTT:n elinkaarianalyysin perusteella esimerkiksi Raisio Oyj:n valmistamien Elovena -kaurahiutaleiden tuotannon hiilidioksidipäästöistä jopa yli 60 % syntyy kauran viljelyssä. On selvää, että ruoan tuotannon ilmastovaikutuskeskustelussa syntyy painetta nimenomaan maataloutta kohtaan. Tästä syystä tarvitaan myös menetelmiä viljelyn ympäristövaikutusten mittaamiseen ja parantamiskohteiden hakemiseen. Viljanviljelyn ympäristövaikutusten vertailuun Raisio on kehittänyt ympäristöindeksin, jolle on haettu patenttia. Esityksessä kerrotaan indeksin periaatteita, tuloksia ja tulkintoja. Kyseessä on käytännön sovellutus, jolla viljelijä voi mitata oman toimintansa ympäristötehokkuutta ja arvioida keinoja ympäristötehokkuuden parantamiseen. Aineistona ovat esinäytekyselystä saatavat viljelytiedot sekä viljan esinäytteestä laboratoriossa määritetty laatu. Aineisto kuvaa nimenomaan Raision tuotantolaitoksissa käytettävää viljaa. Tiedot saadaan vuosittain yli 2000:sta esinäytteestä. Indeksin avulla eri tavoin tuotetun viljan tuotannon ympäristötehokkuuden vertailu on helppoa ja yhteismitallista. Käytännöllistä ja helppokäyttöistä menetelmää tullaan viljelyneuvonnan lisäksi hyödyntämään myös kuluttajainformaatiossa ja tuotekehityksessä. Menetelmässä lasketaan indeksi sadon tuottamiseen kulutetun energian suhteesta jyväsadossa olevan energiaan. Samasta aineistosta voidaan laskea myös indeksi sadon tuottamisesta syntyvien hiilidioksidipäästöjen ja jyväsadon sitoman hiilidioksidin suhde. Aineistosta voidaan laskea myös perinteinen ravinnetase. Sadon sitoman hiilidioksidin ja sadon tuottaman energian laskemiseen käytetään seuraavia parametreja: sato kg/ha, valkuaispitoisuus, tärkkelyspitoisuus, öljy- ja rasvapitoisuus sekä tuhka. Sadon tuottamisessa syntyvien hiilidioksidipäästöjen ja käytetyn energian laskemiseen käytetään seuraavia parametreja: lannoitus, kalkitus, kasvinsuojelu, konetyö viljelyssä sekä sadon käsittely. Tuloksena saadaan tunnusluku, joka kuvaa viljelijän onnistumista omassa viljelyssään ympäristön kannalta. Viljelijälle tärkeintä tietoa on energian käytön mittaaminen suhteessa satoon. Varsinkin energiahintojen noustua on hyvä verrata omaa energiatehokkuuttaan suhteessa muihin. Viljelijä voi verrata omaa indeksilukuaan parhaaseen ja huonoimpaan neljännekseen, sillä tulokset ovat nähtävillä sopimusviljelijöille tarkoitetuilla extranet -sivuilla. Kuluttaja on puolestaan kiinnostuneempi viljelyn aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä saatuun tulokseen nähden. Johdonmukaisesti mittaustapa näyttää esimerkiksi sen, että satotason kasvaessa viljely tulee useimmiten ympäristöystävällisemmäksi. Hyvä sato on parasta ympäristönsuojelua.