Javascript must be enabled to continue!
Maitokiintiöjärjestelmän päättymisen vaikutukset Suomen maitosektorille
View through CrossRef
Maitokiintiöjärjestelmän katsotaan haittaavan merkittävästi EU:n maitosektorin kilpailukykyä, kehitystä ja tehokkuutta etenkin tilanteessa jossa maitotuotteiden kysyntä kasvaa sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti. Viime vuosina on julkaistu laajalti tutkimuksia maitokiintiöjärjestelmän poistamisen vaikutuksista maitosektorilla EU:ssa ja jäsenmaittain. Tutkimusten mukaan maitokiintiöiden poistumisesta voi seurata merkittäviä alueellisia siirtymiä maidontuotannossa. Tässä tutkimuksessa arvioidaan kiintiöjärjestelmän päättymisen vaikutuksia Suomessa. Vaikutukset riippuvat paljon epävarmasta maailmanmarkkinatilanteesta. Kansainvälisissä tutkimuksissa kiintiöjärjestelmän poistamisen vaikutukset maidon tuottajahintaan vaihtelevat -10-30 % välillä. Tuotetasolla voin ja maitojauheen hintojen arvioidaan alenevan enemmän kuin juustojen ja tuoretuotteiden. Tutkimusmenetelmänä käytettiin DREMFIA -sektorimallia jossa maidontuotanto on yksi maatalouden päätuotantosuunnista. Maitojalosteita on mukana 18 erilaista. Kotimaiset tuotteet ovat epätäydellisiä substituutteja ulkomaisten kanssa. Maitokiintiöiden kauppa on mallinnettu 3 eri kiintiökauppa-alueella. Kiintiöjärjestelmän päättyminen on mallinnettu em. -10-30 % hintaskenaarioiden avulla sekä korottamalla maitokiintiöitä DREMFIA -mallin kaikilla 18 tuotantoalueella 2% vuodessa 2011-2020. Nämä seikat tekisivät kiintiöt käytännössä merkityksettömiksi vuoteen 2015, jonka jälkeen ne voitaisiin poistaa. Tulosten mukaan maitokiintiöistä luopuminen on hyvistä markkinanäkymistä huolimatta haasteellinen Suomen maitosektorille. Jo tehdyt politiikkauudistukset (CAP –reformi) heikentävät maidon tarjontaa Suomessa, varsinkin Etelä-Suomen alueella. Peltoalalle maksettavien tukien lisäksi kannustinta maidon tuotantoon heikentää viljan hinnan nousu. Tämä korostaa maidon hintatason ja kansallisen tuen merkitystä Suomen maitosektorille. Jos EU-tasolla toteutuu keskimäärin 15% hinnanalennus tuottajahintatasolla mitattuna, Suomen maidontuotanto ei vähenisi vielä enempää kuin 10%. Noin 10%:n EU-hintojen alennuksella maidontuotanto voisi vielä elpyä lähelle vuoden 2006 tuotannon tasoa, ja hyvän markkinatilanteen jatkuessa tuotanto kasvaisi selvästi yli nykyisen kiintiön vuoteen 2020. Tuotanto kasvaisi C1- ja C2-tukialueille ja tuotanto vähenisi Etelä- ja Pohjois-Suomessa jopa 20-30 %. Jos hinnanalennus EU:n sisämarkkinoilla olisi 15-20%, Suomen maidontuotanto jäisi pysyvästi 10-20% vuoden 2006 tuotantoa alhaisemmaksi. Samalla maidon tuottajahinta alenisi 10-15% Suomessa. 25-30%:n hinnanalennukset johtaisivat tuotannon vähenemiseen 25-32%:lla 1,6-1,8 miljardiin litraan eli alle omavaraisuustason. Tulosten mukaan maidon hinnan alenemisen aiheuttamaa tuotantomotivaation laskua on vaikea korvata pinta-alatuilla kuten nurmituella, koska avainasemassa ovat suurten tilojen laajennukset.
Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote
Title: Maitokiintiöjärjestelmän päättymisen vaikutukset Suomen maitosektorille
Description:
Maitokiintiöjärjestelmän katsotaan haittaavan merkittävästi EU:n maitosektorin kilpailukykyä, kehitystä ja tehokkuutta etenkin tilanteessa jossa maitotuotteiden kysyntä kasvaa sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti.
Viime vuosina on julkaistu laajalti tutkimuksia maitokiintiöjärjestelmän poistamisen vaikutuksista maitosektorilla EU:ssa ja jäsenmaittain.
Tutkimusten mukaan maitokiintiöiden poistumisesta voi seurata merkittäviä alueellisia siirtymiä maidontuotannossa.
Tässä tutkimuksessa arvioidaan kiintiöjärjestelmän päättymisen vaikutuksia Suomessa.
Vaikutukset riippuvat paljon epävarmasta maailmanmarkkinatilanteesta.
Kansainvälisissä tutkimuksissa kiintiöjärjestelmän poistamisen vaikutukset maidon tuottajahintaan vaihtelevat -10-30 % välillä.
Tuotetasolla voin ja maitojauheen hintojen arvioidaan alenevan enemmän kuin juustojen ja tuoretuotteiden.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin DREMFIA -sektorimallia jossa maidontuotanto on yksi maatalouden päätuotantosuunnista.
Maitojalosteita on mukana 18 erilaista.
Kotimaiset tuotteet ovat epätäydellisiä substituutteja ulkomaisten kanssa.
Maitokiintiöiden kauppa on mallinnettu 3 eri kiintiökauppa-alueella.
Kiintiöjärjestelmän päättyminen on mallinnettu em.
-10-30 % hintaskenaarioiden avulla sekä korottamalla maitokiintiöitä DREMFIA -mallin kaikilla 18 tuotantoalueella 2% vuodessa 2011-2020.
Nämä seikat tekisivät kiintiöt käytännössä merkityksettömiksi vuoteen 2015, jonka jälkeen ne voitaisiin poistaa.
Tulosten mukaan maitokiintiöistä luopuminen on hyvistä markkinanäkymistä huolimatta haasteellinen Suomen maitosektorille.
Jo tehdyt politiikkauudistukset (CAP –reformi) heikentävät maidon tarjontaa Suomessa, varsinkin Etelä-Suomen alueella.
Peltoalalle maksettavien tukien lisäksi kannustinta maidon tuotantoon heikentää viljan hinnan nousu.
Tämä korostaa maidon hintatason ja kansallisen tuen merkitystä Suomen maitosektorille.
Jos EU-tasolla toteutuu keskimäärin 15% hinnanalennus tuottajahintatasolla mitattuna, Suomen maidontuotanto ei vähenisi vielä enempää kuin 10%.
Noin 10%:n EU-hintojen alennuksella maidontuotanto voisi vielä elpyä lähelle vuoden 2006 tuotannon tasoa, ja hyvän markkinatilanteen jatkuessa tuotanto kasvaisi selvästi yli nykyisen kiintiön vuoteen 2020.
Tuotanto kasvaisi C1- ja C2-tukialueille ja tuotanto vähenisi Etelä- ja Pohjois-Suomessa jopa 20-30 %.
Jos hinnanalennus EU:n sisämarkkinoilla olisi 15-20%, Suomen maidontuotanto jäisi pysyvästi 10-20% vuoden 2006 tuotantoa alhaisemmaksi.
Samalla maidon tuottajahinta alenisi 10-15% Suomessa.
25-30%:n hinnanalennukset johtaisivat tuotannon vähenemiseen 25-32%:lla 1,6-1,8 miljardiin litraan eli alle omavaraisuustason.
Tulosten mukaan maidon hinnan alenemisen aiheuttamaa tuotantomotivaation laskua on vaikea korvata pinta-alatuilla kuten nurmituella, koska avainasemassa ovat suurten tilojen laajennukset.
Related Results
Suomen elintarvikeketjun hinnanmuodostus kansainvälisessä vertailussa
Suomen elintarvikeketjun hinnanmuodostus kansainvälisessä vertailussa
Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen tutkimuksessa ”Elintarvikkeiden hinnanmuodostus ja markkinoiden toimivuus” (ETLA, Keskusteluaiheita No. 1209, 2010) käsiteltiin muun muassa Suomen...
Suomen ja Baltian maitosektorien vertailu
Suomen ja Baltian maitosektorien vertailu
Meijeriteollisuus on nopeasti globalisoitunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Globalisaatio on ilmennyt kasvavassa meijerituotteiden ulkomaankaupassa sekä pääoman siirtymisessä raj...
Viron ja Suomen maidontuotannon kilpailukyky
Viron ja Suomen maidontuotannon kilpailukyky
Euroopan unioni laajeni toukokuussa 2004, jolloin kymmenen uutta jäsenmaata liittyi unionin jäseneksi.Yksi uusista jäsenmaista oli Viro. Nyt sekä Viro että Suomi toimivat samalla s...
Suomalais-unkarilaisten kulttuurisuhteiden bibliografia vuoteen 1981
Suomalais-unkarilaisten kulttuurisuhteiden bibliografia vuoteen 1981
Esipuhe
Suomen ja Unkarin väliset kulttuurisuhteet ovat monessa mielessä ainoalaatuiset. Erityisen merkillepantavaa on, että verraten etäällä toisistaan asuvien kansojen kesken ...
Ilmastonmuutoksen vaikutukset mielenterveyteen
Ilmastonmuutoksen vaikutukset mielenterveyteen
Tutkimuksen lähtökohdat: Ilmastonmuutos vaikuttaa maailmanlaajuisesti ihmisten mielenterveyteen. Nämä vaikutukset voivat olla suoria, kuten sääolosuhteiden äkillisten muutosten aih...
Suomen kielen verbien morfologinen mukauttaminen pohjoissaameen puhutun kielen aineistossa
Suomen kielen verbien morfologinen mukauttaminen pohjoissaameen puhutun kielen aineistossa
Artikkelissa tarkastellaan suomen kielen verbien morfologista mukauttamista puhuttuun pohjoissaameen. Aihetta ei ole aikaisemmin tutkittu, mutta on esitetty, että pohjoissaamessa v...
Markkinaperusteisen kulttuuripolitiikan kritiikki ja myötäily Suomen kuvataidekentällä 2000–2010-luvuilla
Markkinaperusteisen kulttuuripolitiikan kritiikki ja myötäily Suomen kuvataidekentällä 2000–2010-luvuilla
Markkinaperusteisen kulttuuripolitiikan ja niin sanotun manageriaalisen käänteen vaikutukset taidemaailmoihin ja kulttuuriin Suomessa ovat moninaiset. Siirtymä laajan hyvinvointiva...
Rautateiden kenraali Harald Roos
Rautateiden kenraali Harald Roos
Kenraalimajuriksi edenneen ja rautatiehallituksen pääjohtajan tehtävästä eläkkeelle jääneen Harald Vilhelm Roosin (1895–1969) elämäntarina on monivaiheinen ja liittyy lukuisin site...


