Javascript must be enabled to continue!
Työmäärän hallinta, työhyvinvointi ja maatalousyrityksen menestyminen
View through CrossRef
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella tuotantoon, työvoimaan ja työnjakoon liittyvien seikkojen yhteyttä yrittäjän työhyvinvointiin sekä yrityksen menestymiseen perustuotantoa harjoittavissa ja monialaisissa maatalousyrityksissä. Aineisto kerättiin postikyselyllä yhteensä 319 maatalousyrityksestä, joista 179 oli monialaisia ja 140:lla harjoitettiin vain perustuotantoa. Maatalousyrityksistä 184:lla harjoitettiin päätuotantosuuntana kasvintuotantoa, yleisimmin viljantuotantoa, ja 135:lla tilalla harjoitettiin karjataloutta, yleisimmin lypsykarjataloutta. Kasvintuotanto oli suhteellisesti yleisempää monialaisissa maatalousyrityksissä, ja karjatalous oli yleisempää perustuotantoa harjoittavissa maatalousyrityksissä. Tulosmuuttujina olivat arvioitu nykyinen työkyky verrattuna elinaikaiseen parhaimpaan, arvioitu työssä jaksaminen ja yritystoiminnan koettu kannattavuus. Tutkimuksessa tunnistettiin useita tilastollisesti vähintään melkein merkitseviä (p<0,050) yhteyksiä tulosmuuttujien ja tuotantoon, työvoimaan sekä työnjakoon liittyvien seikkojen välillä. Lisäksi tulosmuuttujat olivat tilastollisesti erittäin merkitsevästi (p<0,001) yhteydessä toisiinsa. Tuloksia voidaan kuvailla ääripäitä edustavien ryhmien avulla. Maatalousyrittäjistä hieman alle neljännes ei ollut työuupunut ja koki työkykynsä olevan hyvää tasoa ja yritystoimintansa kannattavaksi. Vastaavasti hieman alle viidesosalla oli puolestaan jopa vakavia ongelmia kaikkien edellä mainittujen seikkojen kanssa. "Hyväkuntoisia menestyjiä" olivat useimmin joko monialaiset, nuoret (≤ 52-vuotiaat), peltopinta-alaltaan suurta (> 35 hehtaaria) maatalousyritystä edustavat, töitään tehostaneet eli työmäärän eri hallintakeinoja merkittävinä omalla kohdallaan pitävät, töitään urakoitsijoille tai palkkatyövoimalle tai molemmille jakaneet tai vähintään kahden yrittäjäperheen jäsenen voimin työskentelevät maata-lousyrittäjät. Viimeksi mainittu ryhmä ei tosin ollut tilastollisesti merkitsevä. Maatalousyrityksen pää-tuotantosuunta (karja/kasvi) ei ollut tässä tutkimuksessa yhteydessä tulosmuuttujiin. Työhyvinvoinnin ja maatalousyrityksen menestymisen kannalta maatalousyrittäjille voidaan suositella pyrkimystä kohti sellaista yrityskokoa ja erityisesti monialayrittäjyyttä, jossa töistä vastaa vähintään kaksi yrittäjäperheen tai tilayhtymän jäsentä. Harkittua töiden ulkoistamista, palkkatyövoiman käyttöä, tilayhteistyötä sekä investointeja työolosuhteiden kehittämiseksi voidaan myös perustellusti suositella. Näitä tuloksia voidaan pitää erityisen tärkeinä työuraansa aloittaville ja tuotannon laajentamista tai monialaistamista suunnitteleville maatalousyrittäjille.
Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote
Title: Työmäärän hallinta, työhyvinvointi ja maatalousyrityksen menestyminen
Description:
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella tuotantoon, työvoimaan ja työnjakoon liittyvien seikkojen yhteyttä yrittäjän työhyvinvointiin sekä yrityksen menestymiseen perustuotantoa harjoittavissa ja monialaisissa maatalousyrityksissä.
Aineisto kerättiin postikyselyllä yhteensä 319 maatalousyrityksestä, joista 179 oli monialaisia ja 140:lla harjoitettiin vain perustuotantoa.
Maatalousyrityksistä 184:lla harjoitettiin päätuotantosuuntana kasvintuotantoa, yleisimmin viljantuotantoa, ja 135:lla tilalla harjoitettiin karjataloutta, yleisimmin lypsykarjataloutta.
Kasvintuotanto oli suhteellisesti yleisempää monialaisissa maatalousyrityksissä, ja karjatalous oli yleisempää perustuotantoa harjoittavissa maatalousyrityksissä.
Tulosmuuttujina olivat arvioitu nykyinen työkyky verrattuna elinaikaiseen parhaimpaan, arvioitu työssä jaksaminen ja yritystoiminnan koettu kannattavuus.
Tutkimuksessa tunnistettiin useita tilastollisesti vähintään melkein merkitseviä (p<0,050) yhteyksiä tulosmuuttujien ja tuotantoon, työvoimaan sekä työnjakoon liittyvien seikkojen välillä.
Lisäksi tulosmuuttujat olivat tilastollisesti erittäin merkitsevästi (p<0,001) yhteydessä toisiinsa.
Tuloksia voidaan kuvailla ääripäitä edustavien ryhmien avulla.
Maatalousyrittäjistä hieman alle neljännes ei ollut työuupunut ja koki työkykynsä olevan hyvää tasoa ja yritystoimintansa kannattavaksi.
Vastaavasti hieman alle viidesosalla oli puolestaan jopa vakavia ongelmia kaikkien edellä mainittujen seikkojen kanssa.
"Hyväkuntoisia menestyjiä" olivat useimmin joko monialaiset, nuoret (≤ 52-vuotiaat), peltopinta-alaltaan suurta (> 35 hehtaaria) maatalousyritystä edustavat, töitään tehostaneet eli työmäärän eri hallintakeinoja merkittävinä omalla kohdallaan pitävät, töitään urakoitsijoille tai palkkatyövoimalle tai molemmille jakaneet tai vähintään kahden yrittäjäperheen jäsenen voimin työskentelevät maata-lousyrittäjät.
Viimeksi mainittu ryhmä ei tosin ollut tilastollisesti merkitsevä.
Maatalousyrityksen pää-tuotantosuunta (karja/kasvi) ei ollut tässä tutkimuksessa yhteydessä tulosmuuttujiin.
Työhyvinvoinnin ja maatalousyrityksen menestymisen kannalta maatalousyrittäjille voidaan suositella pyrkimystä kohti sellaista yrityskokoa ja erityisesti monialayrittäjyyttä, jossa töistä vastaa vähintään kaksi yrittäjäperheen tai tilayhtymän jäsentä.
Harkittua töiden ulkoistamista, palkkatyövoiman käyttöä, tilayhteistyötä sekä investointeja työolosuhteiden kehittämiseksi voidaan myös perustellusti suositella.
Näitä tuloksia voidaan pitää erityisen tärkeinä työuraansa aloittaville ja tuotannon laajentamista tai monialaistamista suunnitteleville maatalousyrittäjille.
Related Results
Maatalousyrittäjän vuosikello – apuväline maatalousyrityksen johtamiseen
Maatalousyrittäjän vuosikello – apuväline maatalousyrityksen johtamiseen
Maatalousyrityksen johtamiseen liittyy lukuisia tietyin väliajoin tai epäsäännöllisesti toistuvia tehtäviä, tapahtumia ja määräpäiviä, joiden hallinta ja organisointi tukevat maata...
Maatalousyrityksen kokonaisvaltainen johtaminen - Johto-hanke
Maatalousyrityksen kokonaisvaltainen johtaminen - Johto-hanke
Maatalousyrittäjän tekemät päätökset vaikuttavat eripituisille ajanjaksoille. Maatalousyrittäjän operatiivisten päätöksien tueksi ProAgrialla on tarjolla runsaasti neuvontapalveluj...
Kirjastotyö koetaan merkityksellisenä
Kirjastotyö koetaan merkityksellisenä
Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen ovat viime vuosina nousseet tärkeäksi puheenaiheeksi. Miten Suomi voi? -tutkimushankkeessa on seurattu työhyvinvoinnin kehitystä eri aloilla ja ...
Taiteilijoiden työhyvinvointi vaatii valtion apuraha- ja avustusjärjestelmän kehittämistä
Taiteilijoiden työhyvinvointi vaatii valtion apuraha- ja avustusjärjestelmän kehittämistä
Tiivistelmä
Taiteilijoiden työhyvinvoinnissa on suomalaisten tutkimusten mukaan haasteita, jotka painottuvat erityisesti psykososiaalisen kuormituksen alueelle. Mitä matalampi tu...
”Paskaduunia siinä sivussa.” Työn merkitys nuorille miehille
”Paskaduunia siinä sivussa.” Työn merkitys nuorille miehille
Artikkelissa tarkastellaan tapoja, joilla nuoret miehet suhtautuvat suomalaiseen työelämään ja palkkatyöhön sekä omaan tilanteeseensa suhteessa työhön. Palkkatyö on ollut keskeinen...
Uushenkinen työ
Uushenkinen työ
Tutkimus tarkastelee monitieteisesti etnografisen aineiston avulla mindfulnessia ja työn hämärtyviä rajoja uusliberalismin ja jälkimaallistumisen viitekehyksessä. Aineisto kerättii...
Miten maitotiloilla jaksetaan?
Miten maitotiloilla jaksetaan?
Tutkimushankkeessa Maitotilan Hyvä Vointi eli ”Maidontuottajien työhyvinvointi keinona edistää eläinten hyvinvointia ja yrittäjien jaksamisen tukeminen muutoksessa” selvitettiin vu...
Työpanos maatalousyrityksissä
Työpanos maatalousyrityksissä
Maatalous on edelleen varsin työvoimavaltaista, vaikka maatalous on koneellistunut vuosien aikana. Maatiloilla työt tehdään pääosin edelleenkin viljelijäperheen voimin, vaikka eten...

