Uutta tutkimustietoa avomaavihanneksia vioittavista taudeista

Viime vuosina bakteeritaudit ovat lisääntyneet Etelä-Savon vihannesviljelmillä ongelmallisten sääolosuhteiden vaikutuksesta. Jäävuorisalaatilla on havaittu enenevässä määrin bakteerien aiheuttamaa laikku- ja mätätautia, joka erityisesti lämpiminä kesinä on paikoitellen tuhonnut suuria osia sadosta. VihTa-hankkeessa kyseisen taudin aiheuttajaksi määritettiin morfologisten, biokemiallisten ja DNA-sekvensointiin perustuvien menetelmien avulla Pseudomonas cichorii (Swingle) Stapp -niminen bakteeri. Alkuvuodesta 2011 Kasvinsuojeluseuran sanastojaosto ehdotti hankkeen tutkimustulosten perusteella taudin viralliseksi nimeksi salaatinpiilomätää. Piilomätätaudin torjuntatoimien kehittämiseksi selvitettiin VihTa-hankkeessa tarkemmin DNA-tekniikoiden sekä fylogeneettisten analyysien avulla P. cichorii -bakteerin monimuotoisuutta ja leviämistä pellolle. Tutkimuksissa selvisi Etelä-Savosta eristettyjen P. cichorii -bakteerien jakaantuvan kahteen toisistaan selkeästi poikkeavaan alaryhmään. Bakteeria ei alustavissa tutkimuksissa ole löydetty salaatinsiemenistä, kasvihuoneessa kasvatetuista nuorista taimista tai avomaalla käytettävästä kasteluvedestä. Sen sijaan patogeeni onnistuttiin eristämään talven jälkeen peltomaasta sekä siihen muokatusta salaattijätteestä. Tutkimuksen perusteella suositeltavina piilomätätaudin hallintakeinoina Suomessa voidaan pitää vuoroviljelyä, infektoituneen salaattijätteen poiskeräämistä ja hyvän viljelyhygienian noudattamista. Pahkahome on entuudestaan tunnettu monien viljelykasvien vakava kasvinsuojeluongelma. Taudin on Suomessa katsottu olevan isäntäkasvista riippumatta yksinomaan Sclerotinia sclerotiorum (Lib.) de Bary -sienen aiheuttama. Avomaavihanneksia infektoivat kirjallisuuden mukaan myös S. minor Jagger ja S. subarctica nom. prov. (Sclerotinia species 1) -nimiset lajit. Kummastakaan ei ole aiempia havaintoja Suomesta. VihTa-hankkeessa kartoitettiin pahkahomeen aiheuttamia satotappioita Etelä-Savon vihannesviljelmillä sekä määritettiin tarkemmin morfologisten ja DNA-tekniikkaan perustuvien menetelmin avulla vihanneksille pahkahometta aiheuttavat lajit. Lisäksi hankkeessa selvitettiin mikrosateliitti-DNA-menetelmien avulla tarkemmin pahkahomeiden lajinsisäistä monimuotoisuutta. Tutkimuksessa Etelä-Savon vihannesviljelmillä havaituista pahkahomeinfektioista tunnistettiin S. sclerotiorum -lajin lisäksi myös S. subarctica nom. prov. -laji. Aiemmin S. subarctica nom. prov. on tavattu vain luonnonkasveilla Norjassa ja Iso-Britanniassa, sekä avomaavihanneksilta Yhdysvalloissa, Alaskan osavaltiossa. Etelä-Savosta S. subarctica nov. prov. -sieniä eristettiin parsakaalin, kurpitsan, jäävuorisalaatin sekä roomansalaatin pahkahomeinfektioista. Patogeenisyyskokeissa S. subarctica nov. prov. aiheutti jäävuorisalaatille täysin samankaltaisia taudinoireita kuin S. sclerotiorum. Molempien pahkahomelajien populaatiot Etelä-Savossa osoittautuivat mikrosatelliitti-DNA-tutkimuksen perusteella hyvin heterogeenisiksi.