Javascript must be enabled to continue!

”Meitä on uhattu vainota ja tahdotaan hävittää kenties sukupuuttoon”

Vuonna 1929 Suomessa säädettiin rotuhygieniasta vaikutteita saanut avioliittolaki, joka kielsi syntymäkuurojen väliset avioliitot. Lakivalmistelut herättivät vastustusta viittomakielisessä yhteisössä, jossa kuurojen väliset avioliitot olivat yleistyneet jo 1800-luvun loppupuolelta alkaen. Tässä artikkelissa tarkastelemme sekä kuurojen välisten avioliittojen yleisyyttä että yhteisön asennoitumista kuurojen välisiin avioliittoihin oralismin ja rotuhygienian värittämällä aikakaudella. Lisäksi kysymme, miten oralismi ja rotuhygienia näkyivät avioliittolakia vastustavissa argumenteissa. Tutkimus on monitieteinen sisältäen vammaistutkimuksen, Deaf Studies -tutkimusalan ja historiantutkimuksen näkökulmia. Aineistoina toimivat yhteisön julkaisut vuosilta 1896–1930. Analyysimenetelmänä käytämme aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jonka avulla kuvailemme yhteisön senaikaisia käsityksiä kuurojen avioitumisesta ja avioliittolaista. Viittomakielisessä yhteisössä kuurojen väliset avioliitot koettiin normina ja jopa oletuksena. Suunnitteilla ollut avioliittolaki herätti voimakasta vastustusta viittomakielisessä yhteisössä, koska lain koettiin rajoittavan kuurojen itsemääräämisoikeutta valita kumppaninsa. Argumentteina avioliittolakia vastaan yhteisö käytti yhteiskuntakelpoisuuttaan ja sitä, että kuurot saavat kuulevia lapsia.

Suomen Historiallinen Seura

Maija Koivisto Hisayo Katsui

Historiallinen Aikakauskirja

2024

Title: ”Meitä on uhattu vainota ja tahdotaan hävittää kenties sukupuuttoon”

Description:

Vuonna 1929 Suomessa säädettiin rotuhygieniasta vaikutteita saanut avioliittolaki, joka kielsi syntymäkuurojen väliset avioliitot.

Lakivalmistelut herättivät vastustusta viittomakielisessä yhteisössä, jossa kuurojen väliset avioliitot olivat yleistyneet jo 1800-luvun loppupuolelta alkaen.

Tässä artikkelissa tarkastelemme sekä kuurojen välisten avioliittojen yleisyyttä että yhteisön asennoitumista kuurojen välisiin avioliittoihin oralismin ja rotuhygienian värittämällä aikakaudella.

Lisäksi kysymme, miten oralismi ja rotuhygienia näkyivät avioliittolakia vastustavissa argumenteissa.

Tutkimus on monitieteinen sisältäen vammaistutkimuksen, Deaf Studies -tutkimusalan ja historiantutkimuksen näkökulmia.

Aineistoina toimivat yhteisön julkaisut vuosilta 1896–1930.

Analyysimenetelmänä käytämme aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jonka avulla kuvailemme yhteisön senaikaisia käsityksiä kuurojen avioitumisesta ja avioliittolaista.

Viittomakielisessä yhteisössä kuurojen väliset avioliitot koettiin normina ja jopa oletuksena.

Suunnitteilla ollut avioliittolaki herätti voimakasta vastustusta viittomakielisessä yhteisössä, koska lain koettiin rajoittavan kuurojen itsemääräämisoikeutta valita kumppaninsa.

Argumentteina avioliittolakia vastaan yhteisö käytti yhteiskuntakelpoisuuttaan ja sitä, että kuurot saavat kuulevia lapsia.

Back

Related Results

Suunvuoro

Aika on yhtä aikaa jokapäiväinen ja abstrakti kokemuksen ja kuvauksen kohde. Kaikki kokemuksemme kiinnittyvät väistämättä ajallisuuteen – alkamiseen, muutokseen, kehittymiseen, lop...

Makalah Transparansi Pada Pelayanan Publik - Meita Indriati

Transparansi dalam penyelenggaraan publik adalah segala kegiatan pelayanan yang dilaksanakan oleh penyelenggara pelayanan publik sebagai upaya pemenuhan kebutuhan penerima pelayana...

Analisis Profitabilitas Usaha Peternakan Ayam Broiler (Studi Kasus di Peternakan Mustika Febri Farm Kecamatan Dlingo Kabupaten Bantul Provinsi Daerah Istimewa Yogyakarta

<p>Penelitian ini bertujuan untuk menganalisis profitabilitas usaha peternakan ayam broiler di Peternakan Mustika Febri Farm Kecamatan Dlingo Kabupaten Bantul Daerah Istimewa...

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelma

Suomessa on yli 170 innokasta maatiaiskanan pitäjää. Heillä oli vuonna 2008 13 eri maatiaiskantaa, yhteensä noin 2200 kanaa ja lähemmäs 600 kukkoa. Maatiaiskanan säilytysohjelmaa k...

The Third World Ecology Trilogy: Postcoloniality, Embodiment, Ecology

Abstract: (in Finnish below) THE THIRD WORLD ECOLOGY TRILOGY: Postcoloniality, Embodiment and Ecology By Rania Lee Khalil, University of Arts Helsinki, Theatre Academy The Thir...

Ei mitään pysyvää

Walter Benjaminin "Destruktiivinen luonne" on yksi kirjoittajansa arvoituksellisimmista teksteistä. Teksti ei selvennä, mitä destruktiivisuus tai tuhoisuus tarkoittaa. Yhtään todel...

Sosiaalinen kuratointi verkossa

Artikkelin aiheena on yleisön rooli mediayhtiöitten tuottamien sisältöjen valikoijana ja jakelijana. Verkkoympäristö ja sosiaalisen median työkalut mahdollistavat sen, että yleisö ...

Vieraannuttavat, toivottomat yliopistot?

Korkeakoulutuksen kaupallistumisesta, ja siihen liitetyistä ongelmista on kirjoitettu viime vuosien aikana lukuisia kirjoja ja arvioita. Pääasiassa akateemikkojen itsensä kirjoitta...

Email:
Password:

Email: