Search engine for discovering works of Art, research articles, and books related to Art and Culture
ShareThis
Javascript must be enabled to continue!

”Joutuisi kykenemättömyytensä tähden yhteiskunnan rasitukseksi”

View through CrossRef
Artikkeli tarkastelee sairaiden ja vammaisten siirtolaisten karkotuksia Yhdysvalloista Suomeen vuoden 1924 jälkeen, jolloin Yhdysvaltain uusi siirtolaisuuslaki rajoitti voimakkaasti suomalaista Yhdysvaltain-siirtolaisuutta ja lisäsi karkotuksia Suomeen. Siirtolaisuuslakia innoittivat eugeeniset käsitykset ei-anglosaksisten siirtolaisten fyysisistä ja henkisistä vajavaisuuksista ja se siten syrji sairaita ja vammaisia siirtolaisia. Artikkeli osallistuu tutkimuskeskusteluun Yhdysvaltain karkotuspolitiikan ylirajaisista ulottuvuuksista tarkastelemalla Suomen ulkoministeriön ja ulkomaanedustustojen asiakirjojen avulla suomalaisten viranomaisten ja siirtolaisten osallisuutta karkotuspolitiikassa. Suomalaiset diplomaatit, konsulit ja muut viranomaiset sekä karkotettavat läheisineen osallistuivat aktiivisesti karkotuskäytäntöjen muotoutumiseen, joskin heidän toimijuutensa suhteessa amerikkalaisviranomaisiin oli rajattu. Suomalaisviranomaiset jakoivat amerikkalaiskollegoidensa käsityksen sairaista ja vammaisista siirtolaisista yhteiskunnallisena taakkana. Suomelle haitallisia karkotuksia pyrittiin estämään esimerkiksi haastamalla karkotettavan kansalaisuusstatus tai viivyttämällä asiakirjaprosessia. Toisaalta karkotusten toimeenpanoon osallistuneet suomalaisviranomaiset todistivat kykenevyyttään kontrolloida ongelmallisina pidettyjen kansalaistensa kansainvälistä liikkuvuutta ja siten Suomen kykyä toimia modernilta ja suvereenilta kansallisvaltiolta odotetuin tavoin. Valtaosa karkotettavista ja heidän läheisistään vastusti palautusta Suomeen. He koettivat estää karkotuksia muun muassa Suomen kansalaisuuttaan haastamalla tai viranomaistyötä viivyttämällä. Kuten muut valkoiset eurooppalaiset, myös monet suomalaiskarkotettavat korostivat kuulumistaan Yhdysvaltain kansakuntaan sukupuolitetuin ja kulttuurisin argumentein, jossa työkyvyn menettäminen saattoi näyttäytyä Yhdysvaltain puolesta tehtynä uhrauksena ja sen perusteella tehty karkotus epäisänmaallisena mielivaltana.
Suomen Historiallinen Seura
Title: ”Joutuisi kykenemättömyytensä tähden yhteiskunnan rasitukseksi”
Description:
Artikkeli tarkastelee sairaiden ja vammaisten siirtolaisten karkotuksia Yhdysvalloista Suomeen vuoden 1924 jälkeen, jolloin Yhdysvaltain uusi siirtolaisuuslaki rajoitti voimakkaasti suomalaista Yhdysvaltain-siirtolaisuutta ja lisäsi karkotuksia Suomeen.
Siirtolaisuuslakia innoittivat eugeeniset käsitykset ei-anglosaksisten siirtolaisten fyysisistä ja henkisistä vajavaisuuksista ja se siten syrji sairaita ja vammaisia siirtolaisia.
Artikkeli osallistuu tutkimuskeskusteluun Yhdysvaltain karkotuspolitiikan ylirajaisista ulottuvuuksista tarkastelemalla Suomen ulkoministeriön ja ulkomaanedustustojen asiakirjojen avulla suomalaisten viranomaisten ja siirtolaisten osallisuutta karkotuspolitiikassa.
Suomalaiset diplomaatit, konsulit ja muut viranomaiset sekä karkotettavat läheisineen osallistuivat aktiivisesti karkotuskäytäntöjen muotoutumiseen, joskin heidän toimijuutensa suhteessa amerikkalaisviranomaisiin oli rajattu.
Suomalaisviranomaiset jakoivat amerikkalaiskollegoidensa käsityksen sairaista ja vammaisista siirtolaisista yhteiskunnallisena taakkana.
Suomelle haitallisia karkotuksia pyrittiin estämään esimerkiksi haastamalla karkotettavan kansalaisuusstatus tai viivyttämällä asiakirjaprosessia.
Toisaalta karkotusten toimeenpanoon osallistuneet suomalaisviranomaiset todistivat kykenevyyttään kontrolloida ongelmallisina pidettyjen kansalaistensa kansainvälistä liikkuvuutta ja siten Suomen kykyä toimia modernilta ja suvereenilta kansallisvaltiolta odotetuin tavoin.
Valtaosa karkotettavista ja heidän läheisistään vastusti palautusta Suomeen.
He koettivat estää karkotuksia muun muassa Suomen kansalaisuuttaan haastamalla tai viranomaistyötä viivyttämällä.
Kuten muut valkoiset eurooppalaiset, myös monet suomalaiskarkotettavat korostivat kuulumistaan Yhdysvaltain kansakuntaan sukupuolitetuin ja kulttuurisin argumentein, jossa työkyvyn menettäminen saattoi näyttäytyä Yhdysvaltain puolesta tehtynä uhrauksena ja sen perusteella tehty karkotus epäisänmaallisena mielivaltana.

Related Results

Kansalaistieteen opas tutkijalle
Kansalaistieteen opas tutkijalle
Tutkijat ovat osa sitä yhteiskuntaa ja todellisuutta, jota he tutkivat. Siksi tieteellisen tutkimuksen periaatteisiin kuuluvat vastuullisuus, avoimuus ja vaikuttavuus. Tieteen yhte...
Ennakointityö käytäntöyhteisöllisenä toimintana
Ennakointityö käytäntöyhteisöllisenä toimintana
Artikkeli käsittelee käytäntöyhteisöjä ennakoinnissa, käytäntöyhteisöllisen ennakointimallin rakennusprosessia ja esittelee sen taustalla vaikuttavaa ajattelua. Ennakointityöllä ta...
Kirja-arvostelu: Tutkimusta mittareiden tähden
Kirja-arvostelu: Tutkimusta mittareiden tähden
Bibliometriikan perusajatuksena oli alun perin hyvien viittausten löytäminen ja tiedonhankinnan edistäminen. Viittausraporteista käynnistyi bibliometriikkapohjaisen arvioinnin kult...
Elinikäisen oppimisen sisällöstä kamppailevat monet merkitykset
Elinikäisen oppimisen sisällöstä kamppailevat monet merkitykset
Elinikäisen politiikan kehittämisen kaaressa tarve läpi elämän jatkuvaan oppimiseen tunnistetaan ja tunnustetaan. Yhteiskunnan kovenevassa eetoksessa ei kuitenkaan pidä alistua sii...
Uraohjaajien osaaminen ja haasteet työelämän murroksessa
Uraohjaajien osaaminen ja haasteet työelämän murroksessa
Artikkelissa tutkitaan uraohjaajien kokemuksia heidän tarvitsemastaan osaamisesta ja kohtaamistaan haasteista työelämän murroksessa. Osaamisen ja haasteiden tutkimuksella voidaan t...
Multimodaalinen monikielisyys Katja Tukiaisen matkasarjakuvassa Postia Intiasta
Multimodaalinen monikielisyys Katja Tukiaisen matkasarjakuvassa Postia Intiasta
Artikkelissa tarkastellaan Katja Tukiaisen vuonna 2002 julkaistua omaelämäkerrallista ja dokumentaarista matkasarjakuvaa Postia Intiasta. Tukiaisen sarjakuvan kuvaa matkakohteesta ...
Kirkkoturvainstituution muotoutuminen Suomessa
Kirkkoturvainstituution muotoutuminen Suomessa
Artikkeli käsittelee nykyaikaista kirkkoturvakäytäntöä ja sen institutionalisoitumista Suomessa kolmen edeltäneen vuosikymmenen aikana. Kirkkoturva on kristillisten seurakuntien so...
Kuolemanrangaistusta vastaan
Kuolemanrangaistusta vastaan
Artikkeli käsittelee professori Gunnar Landtmanin toimintaa 1930-luvulla käydyssä keskustelussa kuolemanrangaistuksen käyttämisestä. Esitän Landtmanin toimineen akateemisena julkis...

Back to Top