Sota, kansallisuuskysymys ja rauha Neuvosto-Venäjän rajamailla

Artikkelissa tarkastellaan Suomea ja Puolaa reunavaltio-teoriannäkökulmasta. Reunavaltiokäsite ymmärretään artikkelissa puolustuspoliittisen näkökulman lisäksi eri kansojen asuttamanavyöhykkeenä entisen Venäjän keisarikunnanlänsiosissa, joille yhteisiä olivat tietyt sisäpoliittiset ja yhteiskunnalliset,vallanvaihdon Venäjällä aiheuttamat ilmiöt. Artikkelin fokuksessaon maiden sosialistipuolueiden asemoituminen suhteessa Neuvosto-Venäjään. Artikkeli tukee reunavaltioliiton vaiheiden tutkimustakertomalla toisen osapuolen kuvan rakentamisesta toisessa osapuolessa,sekä lähtökohdista reunavaltioyhteistyöhön. Artikkelissa tarkasteltavaaikakausi alkaa vuodesta 1919 ja päättyy vuoteen 1921. Helmikuussa1919 kokoontui ensimmäinen itsenäistyneen Puolan parlamentti, kuntaas huhtikuussa1919 alkoivat ensimmäiset sisällissodan jälkeiset Suomen eduskunnan valtiopäivät, joihin sosialidemokraatit saivat osallistua ilman rajoituksia. Analyysi päättyy rauhansopimuksiin Neu-vosto-Venäjän kanssa: Suomi allekirjoitti sopimuksen 14. loka-kuuta 1920 Tartossa, ja Puola 21. maaliskuuta 1921 Riiassa (alus-tava rauhansopimus solmittiin kuitenkin jo 12. lokakuuta 1920). Tutkittavaa kautta leimaa epävarmuus tulevaisuudesta, joka joh-tui Venäjän pyrkimyksistä levittää vallankumousta.