Virolais–suomalainen kielitieteen sanasto

Saatteeksi Virolais-suomalainen kielitieteen sanasto on tarkoitettu yliopiston viron kielen opiskelijoille ja vironkielisen kielitieteellisen kirjallisuuden suomalaiselle lukijalle. Lisäksi se voi olla avuksi virolaisille viron termien suomentamisessa. Sanasto sisältää perussanastoa kielitieteen eri alueilta (fonetiikka, fonologia, morfologia, sananmuodostus, lauseoppi, leksikologia, semantiikka, kielenhuolto, onomastiikka, tyylioppi, murteentutkimus, tekstilingvistiikka, typologia jne.). Sanasto esittelee pääasiallisesti sellaisia käsitteitä ja niitä vastaavia termejä, jotka yleisimmin esiintyvät virolaisessa kielitieteellisessä kirjallisuudessa. Se on toisin sanoen virokeskeinen. Koska kyseessä on ensimmäinen verrattain laaja virolainen kielitieteellinen sanasto, vironkielisen termistön täsmentäminen on ollut tarpeellista. Virolaisten termien suomalaiset vastineet on koottu suomenkielisestä kielitieteellisestä kirjallisuudesta. Jonkin verran on myös sellaisia käsitteitä, joita Suomessa ei käytetä ja joita suomenkielisen vastineen puuttuessa on pitänyt selittää useilla sanoilla (esim. aspektverb - sekä totaali- että partiaaliobjektin salliva verbi). Vastineiden tyhjentävää luetteloa ei tavoitella, sillä päämääränä on viron termien ymmärrettävyys. Koska sekä viron- että suomenkielistä kielitieteellistä kirjallisuutta on käyty läpi hyvin laajalti, sanaston tekijät eivät ole pitäneet tarkoituksenmukaisena esittää luetteloa kaikista käytetyistä teoksista. Kiitämme lämpimästi virolaisia kielitieteilijöita Helmi Neetaria, Arvo Eekiä ja Tiit Hennostea sekä suomalaisia kielitieteilijöitä professori Auli Hakulista, tohtori Maija-Liisa Länsimäkeä ja tohtori Matti Punttilaa kaikesta avusta ja monista hyvistä neuvoista, joita olemme sanakirjaa laatiessa saaneet. Erityisesti kiitämme Castrenianumin toimitteita -sarjan vastaavaa toimittajaa professori Seppo Suhosta. Helsingissä marraskuussa 1992 Tiiu Erelt, Mati Erelt Saateks Eesti-soome keeleteadussõnastik on mõeldud ülikooli eesti keele õppijatele ja eestikeelse lingvistikakirjanduse soome lugejale. Peale selle võib sõnastik olla abiks eestlastele eesti terminite soome keelde tõlkimisel. Sõnaraamat sisaldab põhisõnavara eri keeleteadusaladelt (foneetika, fonoloogia, morfoloogia, sõnamoodustus, süntaks, leksikoloogia, semantika, keelekorraldus, onomastika, stilistika, murdeuurimine, tekstilingvistika, keeletüpoloogia jne). Sõnastik esitab peamiselt selliseid mõisteid ja neile vastavaid termineid, mis üldisemalt esinevad eesti keeleteaduslikus kirjanduses. Teiste sõnadega see on eestikeskne. Kuna tegemist on esimese sedavõrd ulatusliku eesti lingvistikasõnastikuga, on tulnud eestikeelset terminivára mõnel määral korrastada. Eesti terminite soome vasted on võetud soomekeelsest lingvistikakirjandusest. Vähesel määral on selliseid mõisteid, mida Soomes ei kasutata ja mida soome vaste puudumise tõttu on tulnud pikemalt seletada (nt aspektverb - sekä totaali- että partiaaliobjektin salliva verbi). Vastete ammendavat loetlemist ei taotleta, sest eesmärk on eesti terminite arusaadavaks tegemine. Et nii eesti- kui ka soomekeelset lingvistikakirjandust on kasutatud väga ulatuslikult, siis ei ole sõnastikuautorid pidanud otstarbekaks esitada kõigi kasutatud teoste loetelu. Täname väga eesti keeleteadlasi Helmi Neetarit, Arvo Eeki ja Tiit Hennostet ning soome keeleteadlasi prof Auli Hakulist, dr Maija-Liisa Länsimäke ja dr Matti Punttilat kõige abi ja paljude heade nõuannete eest, mida oleme sõnaraamatut koostades saanud. Eriti täname Castrenianumin toimitteita - sarja vastutavat toimetajat professor Seppo Suhost. Helsingis novembris 1992 Tiiu Erelt, Mati Erelt