Search engine for discovering works of Art, research articles, and books related to Art and Culture
ShareThis
Javascript must be enabled to continue!

Korkeakoulutuksen maksullisuuden kannatus Suomen väestössä: olisiko maksullisuus reilua?

View through CrossRef
Korkeakoulutuksen maksullisuus nousee säännöllisesti julkiseen keskusteluun Suomessa. Keskusteluun osallistuvat tyypillisesti etujärjestöt ja yksittäiset keskustelunavaajat, mutta poliittiset puolueet eivät ole ottaneet maksullisuutta ohjelmiinsa eikä kotimaisia opiskelijoita koskeville lukukausimaksuille siten näytä olevan Suomessa puoluepoliittista tukea. Kuitenkaan sitä, mitä mieltä Suomen väestö on korkeakoulutuksen maksullisuudesta, ei ole toistaiseksi tutkittu. Tässä artikkelissa paikkaamme kyseistä tutkimusaukkoa kahden Suomen väestöä edustavan, vuosina 2007 (N = 1388) ja 2018 (N = 1425) kerätyn kyselyaineiston avulla. Kyselyissä vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa väitteeseen ”olisi reilua, että korkeasti koulutetut joutuisivat maksamaan opiskelustaan”. Tulostemme mukaan molemmilla kyselykerroilla hieman yli neljännes suomalaisista piti korkeakoulutuksen maksullisuutta reiluna, noin kaksi viidennestä ei pitänyt sitä reiluna, ja lähes kolmasosalla ei ollut asiaan mielipidettä. Tarkasteltaessa mielipiteitä sosioekonomisten ja demografisten taustamuuttujien suhteen osoittautui, että vastaajan ikä, koulutustaso ja ammattiasema olivat voimakkaimmin yhteydessä näkemykseen maksullisuuden reiluudesta: mitä vanhempi tai mitä matalammin koulutettu vastaaja, sitä enemmän hän piti maksullisuutta reiluna. Johtopäätöksemme on, että väestön keskuudessa korkeakoulutuksen maksullisuudelle on enemmän kannatusta kuin julkisen keskustelun ja puoluepoliittisen yksimielisyyden perusteella voisi olettaa.
Edistyksellinen tiedeliitto ry
Title: Korkeakoulutuksen maksullisuuden kannatus Suomen väestössä: olisiko maksullisuus reilua?
Description:
Korkeakoulutuksen maksullisuus nousee säännöllisesti julkiseen keskusteluun Suomessa.
Keskusteluun osallistuvat tyypillisesti etujärjestöt ja yksittäiset keskustelunavaajat, mutta poliittiset puolueet eivät ole ottaneet maksullisuutta ohjelmiinsa eikä kotimaisia opiskelijoita koskeville lukukausimaksuille siten näytä olevan Suomessa puoluepoliittista tukea.
Kuitenkaan sitä, mitä mieltä Suomen väestö on korkeakoulutuksen maksullisuudesta, ei ole toistaiseksi tutkittu.
Tässä artikkelissa paikkaamme kyseistä tutkimusaukkoa kahden Suomen väestöä edustavan, vuosina 2007 (N = 1388) ja 2018 (N = 1425) kerätyn kyselyaineiston avulla.
Kyselyissä vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa väitteeseen ”olisi reilua, että korkeasti koulutetut joutuisivat maksamaan opiskelustaan”.
Tulostemme mukaan molemmilla kyselykerroilla hieman yli neljännes suomalaisista piti korkeakoulutuksen maksullisuutta reiluna, noin kaksi viidennestä ei pitänyt sitä reiluna, ja lähes kolmasosalla ei ollut asiaan mielipidettä.
Tarkasteltaessa mielipiteitä sosioekonomisten ja demografisten taustamuuttujien suhteen osoittautui, että vastaajan ikä, koulutustaso ja ammattiasema olivat voimakkaimmin yhteydessä näkemykseen maksullisuuden reiluudesta: mitä vanhempi tai mitä matalammin koulutettu vastaaja, sitä enemmän hän piti maksullisuutta reiluna.
Johtopäätöksemme on, että väestön keskuudessa korkeakoulutuksen maksullisuudelle on enemmän kannatusta kuin julkisen keskustelun ja puoluepoliittisen yksimielisyyden perusteella voisi olettaa.

Related Results

Suomen elintarvikeketjun hinnanmuodostus kansainvälisessä vertailussa
Suomen elintarvikeketjun hinnanmuodostus kansainvälisessä vertailussa
Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen tutkimuksessa ”Elintarvikkeiden hinnanmuodostus ja markkinoiden toimivuus” (ETLA, Keskusteluaiheita No. 1209, 2010) käsiteltiin muun muassa Suomen...
Suomen ja Baltian maitosektorien vertailu
Suomen ja Baltian maitosektorien vertailu
Meijeriteollisuus on nopeasti globalisoitunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Globalisaatio on ilmennyt kasvavassa meijerituotteiden ulkomaankaupassa sekä pääoman siirtymisessä raj...
Viron ja Suomen maidontuotannon kilpailukyky
Viron ja Suomen maidontuotannon kilpailukyky
Euroopan unioni laajeni toukokuussa 2004, jolloin kymmenen uutta jäsenmaata liittyi unionin jäseneksi.Yksi uusista jäsenmaista oli Viro. Nyt sekä Viro että Suomi toimivat samalla s...
Suomalais-unkarilaisten kulttuurisuhteiden bibliografia vuoteen 1981
Suomalais-unkarilaisten kulttuurisuhteiden bibliografia vuoteen 1981
Esipuhe Suomen ja Unkarin väliset kulttuurisuhteet ovat monessa mielessä ainoalaatuiset. Erityisen merkillepantavaa on, että verraten etäällä toisistaan asuvien kansojen kesken ...
Maitokiintiöjärjestelmän päättymisen vaikutukset Suomen maitosektorille
Maitokiintiöjärjestelmän päättymisen vaikutukset Suomen maitosektorille
Maitokiintiöjärjestelmän katsotaan haittaavan merkittävästi EU:n maitosektorin kilpailukykyä, kehitystä ja tehokkuutta etenkin tilanteessa jossa maitotuotteiden kysyntä kasvaa sekä...
Suomen kielen verbien morfologinen mukauttaminen pohjoissaameen puhutun kielen aineistossa
Suomen kielen verbien morfologinen mukauttaminen pohjoissaameen puhutun kielen aineistossa
Artikkelissa tarkastellaan suomen kielen verbien morfologista mukauttamista puhuttuun pohjoissaameen. Aihetta ei ole aikaisemmin tutkittu, mutta on esitetty, että pohjoissaamessa v...
Rautateiden kenraali Harald Roos
Rautateiden kenraali Harald Roos
Kenraalimajuriksi edenneen ja rautatiehallituksen pääjohtajan tehtävästä eläkkeelle jääneen Harald Vilhelm Roosin (1895–1969) elämäntarina on monivaiheinen ja liittyy lukuisin site...
Mustikka- ja puolukkasatojen vuotuisen vaihtelun ja talteenoton tarkastelua valtakunnallisesti ja Itä-Suomen alueella
Mustikka- ja puolukkasatojen vuotuisen vaihtelun ja talteenoton tarkastelua valtakunnallisesti ja Itä-Suomen alueella
Suomessa on seurattu vuosittain 1990-luvulta lähtien tärkeimpien luonnonmarjalajiemme satoja Metsäntutkimuslaitoksen (nyk. Luonnonvarakeskus) toteuttaman ns. MASI-inventoinnin avul...

Back to Top