Hyvinvointialueiden TKKI-toiminta

Tämä raportti kokoaa vuoden 2025 tilanteen hyvinvointialueiden tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja innovaatiotoiminnasta (TKKI) viiden yhteistyöalueen (YTA) näkökulmasta. Taustalla ovat 1.1.2023 voimaan tullut sote-uudistus ja STM:n linjaukset, joihin alueiden omat kuvaukset ja HYVAKS-toimikunnan aineistot kytkeytyvät. Tavoitteena on yhtenäinen kokonaiskuva TKKI-rakenteista, toimin-nasta ja yhteistyöstä; rahoitus esitetään aluekohtaisina kokonaistietoina, mutta TKKI-rahoituksen erittely ei kuulu tämän raportin piiriin. Kansallinen tavoite on TKKI-panostukset ~1,5 % kokonaisrahoituksesta. Kokonaiskuvana TKKI-toimintaa tehdään laajasti kaikilla YT-alueilla, mutta kenttä on edelleen pirstoutunut: hankkeet ja datainfrastruktuurit jakautuvat useille toimijoille, ja sosiaalialan TKI on usein aliresursoitua suhteessa terveydenhuoltoon. Väestön ikääntyminen, osaajapula ja julkisen talouden paineet siirtävät painopistettä vaikuttavuuteen, ennaltaehkäisyyn, digitaalisiin palveluihin ja tekoälyn hyödyntämiseen. Laaturekisterit, yhteismitalliset vaikuttavuusmittarit ja datan yhteentoimivuus (Kanta/Kela, alueet, biopankit) muodostavat välttämättömän alustan tutkimus- ja innovaatioekosysteemille. Alueellisesti Etelä-Suomi on suurin TKKI-keskittymä (HUS, HY, laaja korkeakouluverkosto): kliininen tutkimus, täsmälääketiede, terveysteknologia ja AI-diagnostiikka korostuvat, ja digipalveluja skaalataan laajasti (mm. triage, hoitopolut). Länsi-Suomessa TYKS ja Turun yliopisto/ÅA profiloituvat biolääketieteessä ja lääkekehityksessä; Pohjanmaalla ja Satakunnassa painotetaan kaksikielisiä palveluja, kotihoidon teknologiaa sekä digitaalisten palvelujen vaikuttavuustutkimusta. Sisä-Suomessa TAYS–Tampereen yliopisto -kokonaisuus on vahva kuvantamisessa, AI:ssa ja hoitoketjujen optimoinnissa; Kanta-Häme ja Etelä-Pohjanmaa täydentävät etäpalveluilla ja kroonisten sairauksien tutkimuksella. Itä-Suomessa KYS–UEF toimii veturina; Keski-Suomi tuo merkittävän ei-yliopistollisen tutkimus- ja koulutusympäristön (Sairaala Nova, biopankki, 200+ julkaisua 2024, VTR 504 000 € v. 2025, AI-tiekartta 6/2025, kehittämissalkku 33,6 M€). Järvi-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (1.7.2025) vahvistaa sosiaalihuollon TKI-yhteyksiä. Pohjois-Suomessa OYS–Oulun yliopisto yhdistää vahvan yliopistollisen tutkimuksen, OYS2030-uudistuksen ja testilabit; Lapissa TKKI on keskitetty, resurssit niukat, mutta pitkien välimatkojen vuoksi etä- ja AI-ratkaisujen potentiaali on suuri. Johtopäätöksinä raportti korostaa ohjelmallista ohjausta, monivuotista rahoituskehystä ja yhteisiä mittareita. Se esittää seitsemän kansallista toimenpidettä: (1) valtakunnalliset, arkea ja ennaltaehkäisyä painottavat sote-hankekokonaisuudet; (2) Duodecimin roolin vahvistaminen (suositukset, päätöksentuki, koulutus) AI-prosessien osaksi; (3) Kela/Kanta kehityskumppaniksi yhteentoimivuuteen ja tutkimusrajapintoihin; (4) yliopistollisten TKKI-infrastruktuurien monivuotinen rahoitus ja ei-yliopistollisten keskussairaaloiden kytkentä; (5) erillinen sosiaalialan TKI-ohjelma; (6) SOTE-AI-ohjelma palvelutarpeen arvioon, resurssi-optimointiin ja hoitopolkujen ohjaukseen eettisine auditointeineen; sekä (7) osaajapolkujen vahvistaminen (erikoistumisen pullonkaulat, täydennyskoulutus, simulaatiokeskusten verkosto, harjoittelupaikat). Yhdessä nämä toimet kääntävät pirstoutuneen kentän koordinoiduksi, vaikuttavaksi ja kansainvälisesti kilpailukykyiseksi sote-TKKI-ekosysteemiksi.