Search engine for discovering works of Art, research articles, and books related to Art and Culture
ShareThis
Javascript must be enabled to continue!

Sosiaalinen luottamus ryhmäilmiönä

View through CrossRef
Tutkin artikkelissa sosiaalisen luottamuksen muodostumista ryhmäprosessina. Käsitteellistän sosiaalista luottamusta relationaalisesti ja intersubjektiivisesti vuorovaikutuksessa kehkeytyvänä ilmiönä, ja pidän sitä keskeisenä resurssina yhteiskuntaan ja sen yhteisöihin kiinnittymisessä. Empiirisenä tapaustutkimuksena hyödynnän kahden ammatillisen opiskelijaryhmän (A ja B) vuorovaikutusta ryhmähaastattelutilanteessa. Aineiston analyysissa sovellan keskustelunanalyysin työkaluja. Ryhmä A:ssa puheenvuorot ja vuorovaikutukseen osallistuminen jakautuivat epätasaisesti eikä ryhmällä ollut valmiuksia säädellä itse omaa yhteistoimintaansa. Ryhmä B ilmeni vuorovaikutuksen suhteen tasapuolisena sekä ruokki jäsentensä yhteistyötä, aktiivista osallistumista ja tuotti myönteistä palautetta kaikille ryhmän jäsenille. Esitän, että ryhmä B antaa jäsenilleen ryhmä A:ta paremmat valmiudet sosiaaliseen luottamukseen sekä sitä tukeviin toimintatapoihin. Keskeiseksi selittäväksi tekijäksi ryhmien vuorovaikutuksessa nousi oppilaitosten ja ryhmänohjaaja-opettajien panos ja rooli ryhmien yhteistyökyvyn rakentajina. Sosiaalipedagogiikan ja koulutuspolitiikan näkökulmasta tulokset kertovat, että sosiaalista luottamusta sekä laajemminyhteisöllisyyttä ja yhteisöihin kasvamista on mahdollista ohjata ja harjoitella aktiivisesti. Koulut ja oppilaitokset ovat luonteva toimintaympäristö tehdä tätä, mutta se edellyttää oppilaitosten henkilökunnalta valmiuksia ja resursseja.
Sosiaalipedagoginen aikakauskirja
Title: Sosiaalinen luottamus ryhmäilmiönä
Description:
Tutkin artikkelissa sosiaalisen luottamuksen muodostumista ryhmäprosessina.
Käsitteellistän sosiaalista luottamusta relationaalisesti ja intersubjektiivisesti vuorovaikutuksessa kehkeytyvänä ilmiönä, ja pidän sitä keskeisenä resurssina yhteiskuntaan ja sen yhteisöihin kiinnittymisessä.
Empiirisenä tapaustutkimuksena hyödynnän kahden ammatillisen opiskelijaryhmän (A ja B) vuorovaikutusta ryhmähaastattelutilanteessa.
Aineiston analyysissa sovellan keskustelunanalyysin työkaluja.
Ryhmä A:ssa puheenvuorot ja vuorovaikutukseen osallistuminen jakautuivat epätasaisesti eikä ryhmällä ollut valmiuksia säädellä itse omaa yhteistoimintaansa.
Ryhmä B ilmeni vuorovaikutuksen suhteen tasapuolisena sekä ruokki jäsentensä yhteistyötä, aktiivista osallistumista ja tuotti myönteistä palautetta kaikille ryhmän jäsenille.
Esitän, että ryhmä B antaa jäsenilleen ryhmä A:ta paremmat valmiudet sosiaaliseen luottamukseen sekä sitä tukeviin toimintatapoihin.
Keskeiseksi selittäväksi tekijäksi ryhmien vuorovaikutuksessa nousi oppilaitosten ja ryhmänohjaaja-opettajien panos ja rooli ryhmien yhteistyökyvyn rakentajina.
Sosiaalipedagogiikan ja koulutuspolitiikan näkökulmasta tulokset kertovat, että sosiaalista luottamusta sekä laajemminyhteisöllisyyttä ja yhteisöihin kasvamista on mahdollista ohjata ja harjoitella aktiivisesti.
Koulut ja oppilaitokset ovat luonteva toimintaympäristö tehdä tätä, mutta se edellyttää oppilaitosten henkilökunnalta valmiuksia ja resursseja.

Related Results

Iäkkäiden asukkaiden yhteisen toiminnan ympäristöt kerrostaloissa
Iäkkäiden asukkaiden yhteisen toiminnan ympäristöt kerrostaloissa
Tutkimuksemme tavoitteena oli kuvata sosiospatiaalisesta näkökulmasta iäkkäiden asukkaiden yhteistä toimintaa kerrostaloissa. Tarkastelimme sitä, miten taloyhtiöiden fyysinen ja so...
Ohjausta osallisuuteen?
Ohjausta osallisuuteen?
Analysoimme ensimmäisen vuoden ammattiopiskelijoiden kokemuksia sosiaalisesta ja poliittisesta osallisuudesta ryhmähaastatteluiden pohjalta. Analyysiin olemme ottaneet vaikutteita ...
Suomalainen ”kilju-stoori”
Suomalainen ”kilju-stoori”
Kiljulla on ollut ainakin sadan vuoden ajan paikka suomalaisten nuorten kulttuurissa. Erityisen suosittua kiljun juominen oli 1970-luvulla ja vielä 1990-luvulla noin joka kymmenes ...
Koti, hyvinvointityö ja haavoittuvuus
Koti, hyvinvointityö ja haavoittuvuus
Tässä teoksessa ollaan kotona. Tutkijat kuljettavat lukijan hyvinvointityön tekijöiden kotikäynneille ja asumisessaan tukea tarvitsevien asiakkaiden luokse. Hyvinvointityön tekijöi...
Hyvinvointipaikat lähiössä asuvien lasten kokemana
Hyvinvointipaikat lähiössä asuvien lasten kokemana
Tutkimuksessa selvitettiin millaiset paikat ovat merkityksellisiä 2–12-vuotiaiden lähiöissä asuvien lasten hyvinvoinnille heidän oman kokemuksensa perusteella ja miksi. Teoreettise...
Ilmastonmuutoksen vaikutukset mielenterveyteen
Ilmastonmuutoksen vaikutukset mielenterveyteen
Tutkimuksen lähtökohdat: Ilmastonmuutos vaikuttaa maailmanlaajuisesti ihmisten mielenterveyteen. Nämä vaikutukset voivat olla suoria, kuten sääolosuhteiden äkillisten muutosten aih...
K-0-toiminnan osallisuus pitkittyneiden kiusaamistilanteiden ratkaisemisessa
K-0-toiminnan osallisuus pitkittyneiden kiusaamistilanteiden ratkaisemisessa
Aseman Lapset ry. tekee neljässä kunnassa K-0-toimintaa, jonka tavoitteena on päästä myönteisiin kiusaamistilanteiden ratkaisuihin kouluyhteisön ulkopuolisen työntekijän avulla. Tä...

Back to Top