Javascript must be enabled to continue!
Naudan rasvoittumiseen vaikuttavat tekijät
View through CrossRef
Tämän kirjallisuusselvityksen tarkoituksena oli kartoittaa mahdollisuuksia vaikuttaa naudan ruhonrasvoittumiseen. Lihas- ja rasvakudoksen kasvu perustuu niissä olevien solujen koon suurenemiseenja/tai niiden lukumäärän lisääntymiseen. Kudosten kasvuun ja valkuaisaineenvaihduntaan vaikuttavatlukuiset kasvutekijät ja hormonit. Kasvunopeudella on erityisesti vaikutusta lihanlaatuun, sillä nopeastikasvaneet naudat voidaan teurastaa nuorempina, millä on myönteinen vaikutus lihan syöntilaatuun.Nopeaan kasvuun liittyy yleensä myös rasvoittuminen: nopeasti kasvaneet eläimet ovat yleensä rasvaisempiakuin hitaasti kasvaneet eläimet. Rasvan kertyminen ruhoon lisääntyy päiväkasvun nopeutuessaja energian saannin lisääntyessä. Myös teuraspainon kasvu lisää yleensä ruhojen rasvaisuutta ja vähentäälihan sekä luun osuutta.Sukupuolen vaikutus ruhon koostumukseen näkyy erilaisissa rasvoittumistaipumuksissa. Hiehotrasvoittuvat aikaisemmin kuin härät, jotka puolestaan rasvoittuvat aikaisemmin kuin sonnit. Eri nautaroduteroavat toisistaan rasvoittumispisteen (ts. missä painossa eläin alkaa rasvoittua) osalta. Aikuispainoltaansuurikokoiset rodut (esim. Charolais, Simmental ja Limousin) kasvavat nopeammin ja rasvoittuvathitaammin kuin pienikokoiset rodut (Aberdeen angus, Hereford, Highland cattle).Ruokinnan energiapitoisuuden pienentäminen vähentää yleensä ruhojen rasvoittumista, muttahidastaa myös usein eläinten kasvua ja pidentää siten kasvatusaikaa. Jos halutaan vähentää ruhojenrasvoittumista dieetin energiapitoisuutta pienentämällä, joudutaankin yleensä hyväksymään hiemanheikommat kasvutulokset. Valkuaislisän vaikutukset ruhon koostumukseen ovat yleensä olleet vähäisiä.Erilaisten karkearehujen ja väkirehujen käytöllä ei ole tutkimuksissa ollut vaikutusta ruhojen rasvoittumiseen,jos eläinten energian ja valkuaisen saanti ovat olleet samalla tasolla eri ruokintaryhmienvälillä.Lisääntyneen liikunnan on esitetty ehkäisevän nautojen rasvoittumista. Liikunnan lisääntyminenon tutkimuksissa ollut seurausta alhaisemmasta eläintiheydestä ja pitävämmästä lattiamateriaalista,minkä vuoksi eläimet ovat olleet aktiivisempia. Liikunnan seurauksena eläimet kuluttavat enemmänenergiaa ja niihin kerääntyy enemmän lihaskudosta ja vähemmän rasvakudosta.Naudan ruhojen rasvoittumista voidaan jonkin verran säädellä ruokinnalla. Tällöin kysymykseentulee lähinnä ruokinnan energiapitoisuuden vähentäminen loppukasvatuksessa. Teuraspainojenmadaltaminen olisi kuitenkin todennäköisesti tehokkaampi keino rajoittaa ruhojen rasvoittumista kuinenergian saannin rajoittaminen tai väkirehun osuuden vähentäminen dieetissä. Nykytilanteessa, jossakotimaisen naudanlihan tarjonta ei kata kotimaista kysyntää, teuraspainojen madaltamiselle ei kuitenkaanliene perusteita. Liharotuisten nautojen jalostuksellinen valinta residuaalisen syönnin perusteellavoisi olla tulevaisuudessa yksi mahdollinen keino tuottaa vähärasvaisempia ruhoja.
Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote
Title: Naudan rasvoittumiseen vaikuttavat tekijät
Description:
Tämän kirjallisuusselvityksen tarkoituksena oli kartoittaa mahdollisuuksia vaikuttaa naudan ruhonrasvoittumiseen.
Lihas- ja rasvakudoksen kasvu perustuu niissä olevien solujen koon suurenemiseenja/tai niiden lukumäärän lisääntymiseen.
Kudosten kasvuun ja valkuaisaineenvaihduntaan vaikuttavatlukuiset kasvutekijät ja hormonit.
Kasvunopeudella on erityisesti vaikutusta lihanlaatuun, sillä nopeastikasvaneet naudat voidaan teurastaa nuorempina, millä on myönteinen vaikutus lihan syöntilaatuun.
Nopeaan kasvuun liittyy yleensä myös rasvoittuminen: nopeasti kasvaneet eläimet ovat yleensä rasvaisempiakuin hitaasti kasvaneet eläimet.
Rasvan kertyminen ruhoon lisääntyy päiväkasvun nopeutuessaja energian saannin lisääntyessä.
Myös teuraspainon kasvu lisää yleensä ruhojen rasvaisuutta ja vähentäälihan sekä luun osuutta.
Sukupuolen vaikutus ruhon koostumukseen näkyy erilaisissa rasvoittumistaipumuksissa.
Hiehotrasvoittuvat aikaisemmin kuin härät, jotka puolestaan rasvoittuvat aikaisemmin kuin sonnit.
Eri nautaroduteroavat toisistaan rasvoittumispisteen (ts.
missä painossa eläin alkaa rasvoittua) osalta.
Aikuispainoltaansuurikokoiset rodut (esim.
Charolais, Simmental ja Limousin) kasvavat nopeammin ja rasvoittuvathitaammin kuin pienikokoiset rodut (Aberdeen angus, Hereford, Highland cattle).
Ruokinnan energiapitoisuuden pienentäminen vähentää yleensä ruhojen rasvoittumista, muttahidastaa myös usein eläinten kasvua ja pidentää siten kasvatusaikaa.
Jos halutaan vähentää ruhojenrasvoittumista dieetin energiapitoisuutta pienentämällä, joudutaankin yleensä hyväksymään hiemanheikommat kasvutulokset.
Valkuaislisän vaikutukset ruhon koostumukseen ovat yleensä olleet vähäisiä.
Erilaisten karkearehujen ja väkirehujen käytöllä ei ole tutkimuksissa ollut vaikutusta ruhojen rasvoittumiseen,jos eläinten energian ja valkuaisen saanti ovat olleet samalla tasolla eri ruokintaryhmienvälillä.
Lisääntyneen liikunnan on esitetty ehkäisevän nautojen rasvoittumista.
Liikunnan lisääntyminenon tutkimuksissa ollut seurausta alhaisemmasta eläintiheydestä ja pitävämmästä lattiamateriaalista,minkä vuoksi eläimet ovat olleet aktiivisempia.
Liikunnan seurauksena eläimet kuluttavat enemmänenergiaa ja niihin kerääntyy enemmän lihaskudosta ja vähemmän rasvakudosta.
Naudan ruhojen rasvoittumista voidaan jonkin verran säädellä ruokinnalla.
Tällöin kysymykseentulee lähinnä ruokinnan energiapitoisuuden vähentäminen loppukasvatuksessa.
Teuraspainojenmadaltaminen olisi kuitenkin todennäköisesti tehokkaampi keino rajoittaa ruhojen rasvoittumista kuinenergian saannin rajoittaminen tai väkirehun osuuden vähentäminen dieetissä.
Nykytilanteessa, jossakotimaisen naudanlihan tarjonta ei kata kotimaista kysyntää, teuraspainojen madaltamiselle ei kuitenkaanliene perusteita.
Liharotuisten nautojen jalostuksellinen valinta residuaalisen syönnin perusteellavoisi olla tulevaisuudessa yksi mahdollinen keino tuottaa vähärasvaisempia ruhoja.
Related Results
Passiivilauseiden merkitys ja käyttö yhdellä ilomantsilaispuhujalla
Passiivilauseiden merkitys ja käyttö yhdellä ilomantsilaispuhujalla
Tutkimus käsittelee yksipersoonaisen passiivin eli verbin TA-muodon merkitystä ja käyttöä karjalassa ja suomessa. Vaikka karjala muistuttaa läheisesti etenkin suomen itämurteita, p...
Ylisitoutuminen ja työuupumus opettajilla
Ylisitoutuminen ja työuupumus opettajilla
Opettajilla on suuri työuupumuksen riski, johon vaikuttavat niin työympäristön piirteet kuin yksilölliset tekijät. Ylisitoutuminen on taipumus, jota kuvaavat yksilön tarve kontroll...
“Pitää osata puhua, ohjata, kuunnella ja omata pikkusen näyttelemisen taitoa” – Ikääntyneiden etäkotihoitotyön edellyttämät taidot ja osaaminen ammattilaisten kokemana
“Pitää osata puhua, ohjata, kuunnella ja omata pikkusen näyttelemisen taitoa” – Ikääntyneiden etäkotihoitotyön edellyttämät taidot ja osaaminen ammattilaisten kokemana
Ikääntyneille suunnattu etäkotihoito tulee lisääntymään voimakkaasti tulevina vuosina. Tämän takia tutkittua tietoa etäkotihoitotyöhön liittyvien hyvien käytäntöjen ja koulutuksen ...
Empiirinen analyysi EU:n ja Kiinan välisestä maatalouskaupasta - mikä selittää Kiinan kasvavaa elintarviketuontia?
Empiirinen analyysi EU:n ja Kiinan välisestä maatalouskaupasta - mikä selittää Kiinan kasvavaa elintarviketuontia?
Kiina on kasvamassa kovaa vauhtia yhdeksi maailman suurimmista ja tuottoisimmista elintarvikemarkkinoista. Kiinan 1,3 miljardin ihmisen tulotason noustessa ja kaupungistumisen edis...
Suomen elintarvikeketjun hinnanmuodostus kansainvälisessä vertailussa
Suomen elintarvikeketjun hinnanmuodostus kansainvälisessä vertailussa
Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen tutkimuksessa ”Elintarvikkeiden hinnanmuodostus ja markkinoiden toimivuus” (ETLA, Keskusteluaiheita No. 1209, 2010) käsiteltiin muun muassa Suomen...
Suomen maataloudella mahdollisuuksia globaalimuutosten myllerryksessä
Suomen maataloudella mahdollisuuksia globaalimuutosten myllerryksessä
Suomessa tuottavuuden on ennakoitu kasvavan jatkossa jopa kymmeniä prosentteja vuoteen 2050 mennessä suotuisammaksi muuttuvan ilmaston ja erityisesti pitenevän kasvukauden ansiosta...
5G-verkon kuuluvuuden takareunan tunnistaminen maasto-olosuhteissa
5G-verkon kuuluvuuden takareunan tunnistaminen maasto-olosuhteissa
Sekä maa- että metsätaloudessa langaton tiedonsiirto tulee näyttelemään entistä suurempaa roolia toimivan ja tehokkaan digitalisoituneen toiminnanohjausjärjestelmän perustana. Jatk...
Karjanlannan fosforista
Karjanlannan fosforista
Tutkimuksessa on yritetty selvittää karjanlannan fosforin koostumusta ja käyttökelpoisuutta. Analyysit on suoritettu etupäässä tekijän kehittämällä orgaanisen aineksen fosforin fra...

