Kulttuuripolitiikan ja sen perustutkimuksen tarve moninaistuvassa yhteiskunnassa

Kulttuuripolitiikalla on ollut Suomen historiassa moninaisia tehtäviä. Sitä on ensinnäkin käytetty tuottamaan tarinaa kohti sivistysvaltiota kulkevas- ta erityislaatuisen historian omaavasta kansasta. Toiseksi se on yhdistänyt ja erottanut: Kulttuuripolitiikalla on yhtenäistetty sosioekonomisilta ja alueellisilta ominaisuuksiltaan varsin epäyhtenäistä väestöä. Mutta onpa sillä toisaalta rakennettu myös kulttuuriseen makuun liittyviä ero- ja kansakunnan sisälle arvostamalla korkeakulttuuria ja väheksymällä kansankulttuuria. Kolmanneksi sillä on toteutettu 1960-luvulta alkanutta hyvinvointivaltiollista projektia, jossa taidetta ja kulttuuripalveluja on tuotu kaikkien saataville. Viime vuosina osa tutkijoista on arvioinut, että ”2000-luvun markkinaliberalistinen kulttuuripolitiikka” on pikemminkin rapauttanut kuin jatkanut tätä hyvinvointivaltioprojektia.