Search engine for discovering works of Art, research articles, and books related to Art and Culture
Javascript must be enabled to continue!
Voiko psykologia olla (koherentti) tiede?
View through CrossRef
Kysymys ihmismielen luonteesta on askarruttanut nykyihmistä ammoisista ajoista lukien. Myytit ja uskomukset jäsentävät aluksi sen, miten ihmismieli ymmärretään. Antiikin filosofit asettavat ensimmäisenä kysymyksen sielun järkiperäisen tutkimisen mahdollisuudesta. Aristoteles pitää sielu ‑tutkielmassaan psykologiaa ”ensisijaisiin tiedon lajeihin kuuluvana”, mutta ongelmana on se, onko sielu vain yksi substanssi, eli voidaanko sitä tutkia aina yhdellä ja samalla menetelmällä, vai tarvitaanko useampia tutkimuksen menetelmiä.
Kaksituhatta vuotta Aristoteleen jälkeen psykologia on edelleen saman ongelman edessä, nyt vähän tiukemmin muotoiltuna. Millainen tiede psykologia voi olla, jos tiede ollenkaan? 1800-luvun lopulla käydään ensimmäinen kädenvääntö selittävän (Erklären) ja ymmärtävän (Verstehen) psykologian välillä, kiista joka ei ratkea, mutta joka jättää pysyvät jäljet psykologian metodologiseen alitajuntaan.
Title: Voiko psykologia olla (koherentti) tiede?
Description:
Kysymys ihmismielen luonteesta on askarruttanut nykyihmistä ammoisista ajoista lukien.
Myytit ja uskomukset jäsentävät aluksi sen, miten ihmismieli ymmärretään.
Antiikin filosofit asettavat ensimmäisenä kysymyksen sielun järkiperäisen tutkimisen mahdollisuudesta.
Aristoteles pitää sielu ‑tutkielmassaan psykologiaa ”ensisijaisiin tiedon lajeihin kuuluvana”, mutta ongelmana on se, onko sielu vain yksi substanssi, eli voidaanko sitä tutkia aina yhdellä ja samalla menetelmällä, vai tarvitaanko useampia tutkimuksen menetelmiä.
Kaksituhatta vuotta Aristoteleen jälkeen psykologia on edelleen saman ongelman edessä, nyt vähän tiukemmin muotoiltuna.
Millainen tiede psykologia voi olla, jos tiede ollenkaan? 1800-luvun lopulla käydään ensimmäinen kädenvääntö selittävän (Erklären) ja ymmärtävän (Verstehen) psykologian välillä, kiista joka ei ratkea, mutta joka jättää pysyvät jäljet psykologian metodologiseen alitajuntaan.
Related Results
Tiedon rajat ja vuorovaikutus. Toteamukseen tai vaihtoehtokysymykseen vastaavat VOI OLLA -rakenteet [On the limits of knowledge. Responding to an assertion or a polar question with VOI OLLA ‘(it) may be’ structures]
Tiedon rajat ja vuorovaikutus. Toteamukseen tai vaihtoehtokysymykseen vastaavat VOI OLLA -rakenteet [On the limits of knowledge. Responding to an assertion or a polar question with VOI OLLA ‘(it) may be’ structures]
Artikkeli tarkastelee toteamukseen tai vaihtoehtokysymykseen vastaavia VOI OLLA -rakenteita voi olla, se voi olla, voi se olla ja voihan se olla. Toteamuksella tarkoitetaan kannano...
Onnellisemmat ajat näyttää siellä olevan tulossa
Onnellisemmat ajat näyttää siellä olevan tulossa
Artikkelissa tarkastellaan olla menossa-, olla tulossa- ja olla lähdössä-rakenteiden sekä niiden infinitiivillisten varianttien olla menemässä, olla tulemassa ja olla lähtemässä (y...
Psykologia lehden toimitus esittäytyy
Psykologia lehden toimitus esittäytyy
Psykologia -lehden toimittajat kertovat lyhyesti mistä on kyse....
Dynamique structurelle ultra-rapide lors de la transition solide-plasma dense et tiède produite par laser
Dynamique structurelle ultra-rapide lors de la transition solide-plasma dense et tiède produite par laser
La matière dense et tiède (WDM pour Warm Dense Matter) est caractérisée par des températures proches de celle de Fermi et des densités proches du solide. Cette thèse présente des é...
Avoimen tieteen ja tutkimuksen rahoituksen tiekartta
Avoimen tieteen ja tutkimuksen rahoituksen tiekartta
Avoin tiede kiinnittää huomiota tutkimuksen monimuotoisuuden, läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden periaatteisiin, jotka ovat laajalti maailmanlaajuisen akateemisen yhteisön hyväksymi...
Kanssakulkijuudesta, jälkikirjoitus
Kanssakulkijuudesta, jälkikirjoitus
Tiede & edistyksen viime vuoden viimeinen pääkirjoitus käsitteli vertaisarviointia ja päätyi Madeleine Reevesiä (2022) seuraten ajatuksiin vertaisarvioinnista kanssakulkijuuten...
Harjoitusvaikutus toistotestauksessa kognitiivisilla testeillä
Harjoitusvaikutus toistotestauksessa kognitiivisilla testeillä
Tutkittavan suoritus kognitiivisessa testauksessa yleensä paranee, kun sama testi toistetaan. Harjoitusvaikutuksen puuttuminen voi olla merkki muistisairaudesta. Harjoitusvaikutu...