Tuotantoeläinten hyvinvointituki eräissä Euroopan maissa

Vuosiksi 2007–2013 laadittujen maaseudun kehittämisohjelmien hyväksymisen myötä tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistäminen tuli vapaaehtoiseksi maaseudun kehittämistoimenpiteeksi Suomessa ja muutamissa muissa Euroopan unionin jäsenmaissa. Näin ollen on mielenkiintoista vertailla, millä tavoin tuotantoeläinten hyvinvointia edistetään ja miten eläinten hyvinvointitoimenpide on pantu täytäntöön eri maissa. Vertailevassa tutkimuksessa tarkastelemme eläinten hyvinvointitoimenpiteen tavoitteita ja sisältöä, mitä tuotantoeläimiä toimenpiteet koskevat, mitä toimenpiteitä tuen saamiseksi edellytetään ja kuinka suuria ovat viljelijöille maksettavat korvaukset toimenpiteiden aiheuttamista lisäkustannuksista ja tulonmenetyksistä. Suomessa vuonna 2008 käyttöön otettu eläinten hyvinvointitoimenpide koostuu perus- ja lisäehdoista ja toimenpiteet voivat kohdistua tilalla oleviin nautoihin tai sikoihin. Tuki on eläinyksikköperusteinen. Perusehdoista maksettavan tuen suuruus on nautatiloilla 17,50 euroa/eläinyksikkö ja sikatiloilla 5,00 euroa/eläinyksikkö. Suomen lisäksi tarkastelun kohteina ovat Emilia-Romagnan alue Italiassa, Kastilian ja Léonin itsehallintoalue Espanjassa, Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltio Saksassa ja Skotlanti Isossa-Britanniassa. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen Kreikka jouduttiin jättämään tarkastelun ulkopuolelle, koska sieltä ei saatu riittävän yksityiskohtaisia tietoja eläinten hyvinvointituesta. Tutkimuksessa on hyödynnetty AGRIGRID-tutkimushankkeessa kertynyttä aineistoa eläinten hyvinvointia edistävistä tuista. AGRIGRID on EU:n tutkimuksen kuudennesta puiteohjelmasta rahoitettu tutkimushanke, ja sen varsinaisena tavoitteena on EU:n maaseudun kehittämistoimenpiteiden kustannuslaskennan yhtenäistäminen. Edellä mainittujen maiden ja alueiden lisäksi hankkeessa ovat mukana myös Liettua, Puola ja Tšekin tasavalta, mutta näissä maissa ei ole käytössä eläinten hyvinvointia edistäviä tukia. Kesällä 2007 hankkeessa kartoitettiin maaseudun kehittämistoimenpiteitä kyselylomakkeilla sekä tutkimalla maaseudun kehittämisohjelmaluonnoksia ja haastattelemalla laskennan asiantuntijoita. Tällöin kertyi paljon tietoa muun muassa eläinten hyvinvointitoimenpiteiden sisällöistä. Eläinten hyvinvointitoimenpiteen tarkoituksena on kaikissa tarkastelluissa maissa tuotantoeläinten hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen sekä eläinten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien julkishyötyjen tuottaminen. Eri maiden tukiehdot ovat vaihtelevia, eikä selkeää yhteistä linjaa ole vielä muotoutunut. Tuella korvataan viljelijöille eläinten hyvinvoinnin tuottamisesta aiheutuneet lisäkustannukset ja tulonmenetykset ja joissakin maissa (kuten Suomessa) myös transaktiokustannukset. Tuen avulla pyritään varmistamaan, että kotieläintuotannon kannattavuus ja kansainvälinen kilpailukyky eivät heikkene eläinten hyvinvointia edistävien toimenpiteiden seurauksena. Tutkimuksen tulokset asemoivat eläinten hyvinvointitoimenpiteet eurooppalaiseen kilpailuympäristöön, lisäävät tietoa uudesta maaseudun kehittämistoimenpiteestä sekä auttavat tuen ja tukitoimenpiteiden edelleen kehittämisessä.