Search engine for discovering works of Art, research articles, and books related to Art and Culture
ShareThis
Javascript must be enabled to continue!

Terveydenhuollon hoitohenkilöstön tieto- ja kyberturvallisuusosaaminen

View through CrossRef
Tämä tutkimus on osa laajempaa, terveydenhuollon organisaatioiden kyberturvallisuusosaamista, -koulutustarpeita sekä henkilöstön oman organisaation tietoturvaa koskevia näkemyksiä, selvittävää tutkimusta. Tutkimus toteutettiin syksyn 2020 ja kevään 2021 välisenä aikana. Artikkelissa raportoidaan hoitohenkilöstöä koskevan aineiston tuloksia. Tutkimuskysymyksenä oli: Miten terveydenhuollon organisaatioissa työskentelevä hoitohenkilöstö arvioi tieto- ja kyberturvallisuusosaamistaan? Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Harkinnanvarainen otos suunniteltiin yhteistyössä kahden sairaanhoitopiirin ja yhden perusterveydenhuollon organisaation kanssa. Kukin kohdeorganisaatio määritteli kohderyhmän tai kohderyhmät sekä sen, kuka ja millä tavoin kyselylinkki jaetaan. Tutkijoiden arvion mukaan kohderyhmään kuului noin 3500 vastaajaa, joista kyselyyn vastasi 383 henkilöä. Hoitotyön tehtävissä olevia vastaajia oli 194 (n=194). Aineisto analysoitiin Webropol-kyselyohjelman data-analyysityökaluilla. Avoimia vastauksia käytettiin suorina lainauksina tulosten havainnollistamiseksi. Kyberturvallisuuden käsite oli tuttu 80 %:lle vastaajista. Suurin osa vastaajista (74 %) arvioi, että heillä on riittävät tieto- ja kyberturvallisuustaidot tehtäviensä hoitamiseen. Ikäryhmään 50-64 vuotta kuuluvat vastaajat arvioivat taitonsa muita ikäryhmiä useammin riittämättömiksi (p<0.01). Oman arvionsa mukaan, 83 % vastaajista, tietää, miten toimia tietojärjestelmähäiriön sattuessa. Eniten tiedon puutteita esiintyi alle 30-vuotiailla vastaajilla (p<0.01). Vastaajista yhdeksän prosenttia totesi, että salasanan voi antaa puhelimitse tietohallinnolle ja 14 prosenttia luovuttaisi sen puhelimitse viranomaiselle. Vastaajista 16 % piti potilaan tietojen siirtämistä sähköpostitse jatkohoitopaikkaan mahdollisena ja kahdeksan prosenttia oli sitä mieltä, että opiskelija voi käyttää ohjaajansa käyttäjätunnuksia. Yhdeksän prosenttia vastaajista kertoi käyttäneensä työkaverin käyttäjätunnusta. Tietoisuus kyberhyökkäyksen mahdollisuudesta ja sen vaikutuksista potilastietojärjestelmiin, lääkintä - ja etäseurantalaitteisiin tulisi kuulua jokaisen alalla toimivan perusosaamiseen. Sekä työssä olevan että ammattiin valmistuvan hoitohenkilöstön koulutukseen tarvitaan lisää tieto- ja kyberturvallisuuteen liittyviä sisältöjä. Nykyinen osaaminen on puutteellista eikä aihealuetta huomioida hoitotyön koulutuksessa riittävästi.
Title: Terveydenhuollon hoitohenkilöstön tieto- ja kyberturvallisuusosaaminen
Description:
Tämä tutkimus on osa laajempaa, terveydenhuollon organisaatioiden kyberturvallisuusosaamista, -koulutustarpeita sekä henkilöstön oman organisaation tietoturvaa koskevia näkemyksiä, selvittävää tutkimusta.
Tutkimus toteutettiin syksyn 2020 ja kevään 2021 välisenä aikana.
Artikkelissa raportoidaan hoitohenkilöstöä koskevan aineiston tuloksia.
Tutkimuskysymyksenä oli: Miten terveydenhuollon organisaatioissa työskentelevä hoitohenkilöstö arvioi tieto- ja kyberturvallisuusosaamistaan? Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella.
Harkinnanvarainen otos suunniteltiin yhteistyössä kahden sairaanhoitopiirin ja yhden perusterveydenhuollon organisaation kanssa.
Kukin kohdeorganisaatio määritteli kohderyhmän tai kohderyhmät sekä sen, kuka ja millä tavoin kyselylinkki jaetaan.
Tutkijoiden arvion mukaan kohderyhmään kuului noin 3500 vastaajaa, joista kyselyyn vastasi 383 henkilöä.
Hoitotyön tehtävissä olevia vastaajia oli 194 (n=194).
Aineisto analysoitiin Webropol-kyselyohjelman data-analyysityökaluilla.
Avoimia vastauksia käytettiin suorina lainauksina tulosten havainnollistamiseksi.
Kyberturvallisuuden käsite oli tuttu 80 %:lle vastaajista.
Suurin osa vastaajista (74 %) arvioi, että heillä on riittävät tieto- ja kyberturvallisuustaidot tehtäviensä hoitamiseen.
Ikäryhmään 50-64 vuotta kuuluvat vastaajat arvioivat taitonsa muita ikäryhmiä useammin riittämättömiksi (p<0.
01).
Oman arvionsa mukaan, 83 % vastaajista, tietää, miten toimia tietojärjestelmähäiriön sattuessa.
Eniten tiedon puutteita esiintyi alle 30-vuotiailla vastaajilla (p<0.
01).
Vastaajista yhdeksän prosenttia totesi, että salasanan voi antaa puhelimitse tietohallinnolle ja 14 prosenttia luovuttaisi sen puhelimitse viranomaiselle.
Vastaajista 16 % piti potilaan tietojen siirtämistä sähköpostitse jatkohoitopaikkaan mahdollisena ja kahdeksan prosenttia oli sitä mieltä, että opiskelija voi käyttää ohjaajansa käyttäjätunnuksia.
Yhdeksän prosenttia vastaajista kertoi käyttäneensä työkaverin käyttäjätunnusta.
Tietoisuus kyberhyökkäyksen mahdollisuudesta ja sen vaikutuksista potilastietojärjestelmiin, lääkintä - ja etäseurantalaitteisiin tulisi kuulua jokaisen alalla toimivan perusosaamiseen.
Sekä työssä olevan että ammattiin valmistuvan hoitohenkilöstön koulutukseen tarvitaan lisää tieto- ja kyberturvallisuuteen liittyviä sisältöjä.
Nykyinen osaaminen on puutteellista eikä aihealuetta huomioida hoitotyön koulutuksessa riittävästi.

Related Results

Terveydenhuollon hallinnan muutosajureista
Terveydenhuollon hallinnan muutosajureista
Hyvinvointiyhteiskuntien kansallisiin terveydenhuoltojärjestelmiin kohdistuu taloudellisia, yhteiskunnallisia sekä teknologisia muutospaineita, jotka korostavat terveydenhuollon as...
Selvitys terveydenhuollon etäteknologian käytöstä Kainuun hyvinvointialueella
Selvitys terveydenhuollon etäteknologian käytöstä Kainuun hyvinvointialueella
Ikäihmisten osuus kasvaa väestössä. Hyvinvointialueiden taloudelliset haasteet sekä hoitohenkilökunnan riittävyys Kainuussa sekä muualla Suomessa ovat olleet runsaasti esillä media...
Bioenergetika
Bioenergetika
Prekladaný vysokoškolský učebný text „Bioenergetika“ by mal slúžiť ako úvod do problematiky štúdia v oblasti bioenergetiky. Táto vedná oblast je v súčasnosti vysoko aktuálna, preto...
Joukkoviestinnästä digiaikaan
Joukkoviestinnästä digiaikaan
Artikkelissa tarkastellaan suomalaisen peruskoulun ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä merkityksiä ja niiden muuttumista viide...
Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin kypsyysmallivertailu: näkökulmia kansalliseen ohjaukseen
Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin kypsyysmallivertailu: näkökulmia kansalliseen ohjaukseen
Sosiaali- ja terveydenhuollon alueella kokonaisarkkitehtuurin (KA) tuloksia ei ole vielä laajasti arvioitu, vaikka menetelmää on sovellettu jo lähes parin vuosikymmen ajan. Tässä t...
Vanhustyöntekijöiden teknologiaan liittämät tunteet – avovastausten analysoiminen tekoälypohjaisen klusteroinnin keinoin
Vanhustyöntekijöiden teknologiaan liittämät tunteet – avovastausten analysoiminen tekoälypohjaisen klusteroinnin keinoin
Sosiaali- ja terveydenhuollon työn teknologisoituminen on edennyt viime vuosina ripeästi. Käytetty teknologia herättää työntekijöissä tunteita, jotka vaikuttavat niin työnteon suju...
Kansankätilöt Nicaraguan äitiyshuollossa
Kansankätilöt Nicaraguan äitiyshuollossa
Kehitysmaiden naisten ja lasten terveys on kansainvälisen terveydenhuoltotyön tärkeimpiä kohteita ja huolenaiheita. Suuri lapsikuolleisuus ja voimakas väestönkasvu ovat aikaansaane...
Lean-ajattelu ja lean-päivittäisjohtaminen yliopistosairaaloissa
Lean-ajattelu ja lean-päivittäisjohtaminen yliopistosairaaloissa
Terveydenhuollossakin sovellettava lean-ajattelu korostaa jatkuvaa parantamista ja lisäarvon tuottamista asiakkaille. Lean-päivittäisjohtamisen piirteitä ovat mittaamisen ja lean-t...

Back to Top