Kuvataiteilija Birger Carlstedtin ateljeekodit modernin taiteilijuuden esityksinä

Artikkeli käsittelee kuvataiteilijana, taideteollisena suunnittelijana ja arkkitehtinakin toimineen Birger Carlstedtin (1907–1975) 1930-luvun vaihteessa itselleen suunnittelemia ateljeekoteja ja -talo Villa Fyrenäsiä. Kotien toistuvina elementteinä olivat Marcel Breuerin Wassily-tuolit, omat maalaukset ja itsesuunnittelut abstraktikuvioiset matot. Selvitän, mikä merkitys näillä julkisuudessa esitellyillä, mutta sittemmin tutkimushistoriassa katveeseen jääneillä kodeilla oli Carlstedtin taiteilijakuvassa. Teoreettisena lähtökohtana on Alina Paynen tutkimus, jossa modernismi määritellään 1800-luvulta alkaneen tradition jatkumona. Toisena lähtökohtana on Robin Schuldenfrein Bauhaus-tutkimus, jossa liikkeen ideologian 1920-luvun toteutumat nähdään harvalukuisina kuvallisina ja elitistisinä esityksinä. Liitän Carlstedtin modernit kodit tähän historialliseen jatkumoon ja kansainväliseen ilmiökenttään. Esitän, että koteja voi pitää esimerkkeinä Carlstedtin teoreettisesta ajattelusta. Analyysi tuo esiin kuvataiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin keskinäisiä positioita niin Carlstedtin taiteilijuudessa kuin sisustusten historiassa. Kodit olivat henkilökohtaista elämää varten suunniteltuja, ja samalla ajassaan harvinaisia performatiivisia esityksiä siitä, miltä modernin kodin tulisi näyttää. Aineistona on kotimaisessa Domus-lehdessä vuosina 1930 ja 1933 julkaistut kotien esittelyt ja materiaalia, joka kuuluu Amos Andersonin taidemuseon/Amos Rexin Carlstedtin kokoelmaan.