Yksilöllisyyden politiikka Elina Hirvosen dokumenttielokuvassa Kiehumispiste

Kiehumispiste (Hirvonen, 2017) tarkastelee maahanmuuton aiheuttamaa jyrkkenevää polarisaatiota suomalaisessa yhteiskunnassa. Elokuvassa kohtaavat kansalliset, poliittiset ja globaalit teemat, joita lähestytään identiteettipolitiikan tarjoaman prisman läpi. Kiehumispiste asettuu osaksi suomalaisen dokumenttielokuvan trendiä, jossa tunteet nostetaan poliittista kontekstia, tosiasioita tai analyysiä keskeisemmiksi. Hirvosen mukaan yhteiskunnan jakaantumista käsiteltäessä ei ylipäätään pidä tavoitella konsensusta, vaan keskeisenä tavoitteena tulisi olla dialogi. Kyseenalaistan artikkelissani elokuvan lähestymistavan hyödyntämällä analyysissäni Susanna Helken teoriaa suomalaisen dokumenttielokuvan emotiivisesta käänteestä sekä Slavoj Žižekin teoriaa politiikan kulturalisaatiosta. Esitän, että valitessaan dialogisen lähestymistavan Kiehumispiste korostaa tunteiden ja yksilöllisen valinnan roolia. Tämä näkökulma ei kuitenkaan huomioi niitä laajempia poliittisia ja taloudellisia rakenteita, jotka vaikuttavat ihmisten valintoihin.   Politics of individuality in Elina Hirvonen’s documentary film Boiling Point   Boiling Point (Hirvonen, 2017) explores a Finnish society that is increasingly polarised by immigration. The film is a meeting of national, political and globally relevant themes but they are explored through the prism of identity politics. The results are a documentary that speaks to the emerging ‘emotive’ trends in Finnish documentary film culture. Hirvonen’s diagnosis is that consensus should not be the overall objective when tackling social division. Rather, dialogue should occupy the fundamental role. However, I challenge the documentary’s approach by drawing on the work of Susanna Helke and Slavoj Žižek and their respective theories on the emotive turn in Finnish documentary film culture and the culturalization of politics. I claim that Kiehumispiste emphasises the role of emotion and personal choice when engaging in this dialogue. However, this approach does not account for the role of wider political and economic structures in influencing people’s choices.