”Jo varhain on valittava polku työelämään tai eläkkeelle”

Vammaiset nuoret siirtyvät Suomessa muita heikommin koulutuksesta työelämään. Tarkasteltaessa 1980-luvun alun jälkeen syntyneiden vaikeasti aisti- tai liikuntavammaisten ihmisten koulutuspolkuja haastatteluaineiston (n=45) avulla, tässä artikkelissa tunnistetaan neljä koulutuspolkuihin liittyvää avainkamppailua: 1) kamppailu oikeudesta yleisopetukseen, 2) kamppailu opiskeluympäristön esteettömyydestä, 3) kamppailu syrjintää ja muuta oppimisympäristöissä tapahtuvaa ableismia ja disabilismia vastaan sekä 4) kamppailu työmarkkinoille sijoittumisesta. Nämä kamppailut nostavat näkyviin koulutusjärjestelmään ja koko yhteiskuntaan sisäänrakennetun ableismin, jonka ytimessä on uskomus, että vammaiset ihmiset ovat vähemmän kyvykkäitä tai arvokkaita yhteiskunnan jäseniä kuin ei-vammaiset ja disabilismin eli syrjivän vammaisvihan. Artikkeli osoittaa, että vaikeasti aisti- tai liikuntavammaisten koulutuspolut haarautuvat jo varhain joko työelämää kohti tai siitä poispäin. Vielä 2000-luvun alkuun asti erityiskouluverkon olemassaolo korosti koulunaloitukseen liittyviä valintoja, ja vanhempien rooli polun valinnassa oli ratkaiseva. Erityiskouluverkon purkamisen jälkeen vaikeasti aisti- tai liikuntavammaiset ihmiset ovat opiskelleet aiempaa laajemmin yleisopetuksessa, joten kamppailut ovat siirtyneet koulutuspolun myöhempiin vaiheisiin. Näin keskeisiksi toimijoiksi ovat tulleet vanhempien lisäksi vammaiset ihmiset itse. Samalla ennen oppivelvollisuuden alkua vammautuneiden ja myöhemmin vammautuneiden koulutuspolkujen erot ovat vähentyneet. Asiasanat: inkluusio, koulutuspolitiikka, vammaispolitiikka *** “Do we have to make an early decision between work and retirement?” Educational paths of disabled persons with severe sensory or physical impairmentsPauli Rautiainen & Karoliina AhonenThe Finnish Journal of Youth Research(Nuorisotutkimus) Vol 43 (2), 20–39 In Finland, disabled young people face greater barriers when transitioning from education to work compared to their non-disabled peers. This study, based on interviews with 45 disabled persons, born after the 1980s with severe sensory or physical impairments, identifies four primary struggles: 1) the fight for inclusive education, 2) the struggle for accessibility in learning environments, 3) the battle against discrimination and ableism in educational settings, and 4) the challenge of entering the labour market. These struggles highlight the entrenched ableism and disabilism in both the education system and wider society. Disabled persons are often devalued and perceived as less capable than non-disabled people. The article shows how the educational paths of disabled persons with severe impairments often diverge. Until the early 2000s, the special school system played a major role in determining these paths, with parents having significant influence over the decisions made. After changes in the special school system, more disabled persons entered mainstream education. This shift pushed the struggles to later stages of education. As a result, disabled people themselves now play a crucial role in overcoming these barriers. The article also finds that the difference in educational trajectories between those born disabled and those who became disabled later in life has lessened. Keywords: inclusion, education policy, disability policy