Search engine for discovering works of Art, research articles, and books related to Art and Culture
Javascript must be enabled to continue!
SOSIAALISEN SOMATIIKAN UTOPIA: Ruumiin orientaatio tilassa
View through CrossRef
Somatiikka kehittää kykyä tunnistaa totunnaisia liikkumisen tapoja, ja mahdollisuutta murtautua kohti uusia liikemuotoja. Aistiva tutkimus mahdollistaa uudenlaisia yhteyksiä kehon käyttöön sosiaalisen tilan tutkimuksessa.Kutsun ruumiinsosiologian teoriasta ammennettuja harjoituksia sosiaaliseksi somatiikaksi seuraten tutkija Jill Greeniä (2015). Sosiaalisen somatiikan keskeinen kohde on yhteiskunnan säätämät ruumiilliset sijoittumiset tilaan ja somaattisia harjoitusmuodot, jotka kasvattavat kehon sosiaaliseen tiedostamiseen.
Kehon pienistä eleistä ja kokemuksesta nouseva muutos voidaan nähdä sosiaalisen tai poliittisen muutoksen mahdollistajana (Manning 2016; Kortelainen 2020). Tarkastelen artikkelissani tätä kehotietoisuudesta nousevaa, ja jokaisen meidän kehoon kytkeytyvää mahdollisuutta sosiaaliselle muutokselle. Sosiaalisen muutoksen kohteena kulttuurisesti luodut kehon kuvat vaikuttavat merkittävästi ihmisten jokapäiväiseen elämään yhteiskunnassa.
Sara Ahmedin queer fenomenologian tapaan tarkastelen, kuinka kehon tilallisuus ja kehon suhde objekteihin ja esineisiin vaikuttaa korporeaalisella tasolla siihen, mitä keholta odotetaan.
Title: SOSIAALISEN SOMATIIKAN UTOPIA: Ruumiin orientaatio tilassa
Description:
Somatiikka kehittää kykyä tunnistaa totunnaisia liikkumisen tapoja, ja mahdollisuutta murtautua kohti uusia liikemuotoja.
Aistiva tutkimus mahdollistaa uudenlaisia yhteyksiä kehon käyttöön sosiaalisen tilan tutkimuksessa.
Kutsun ruumiinsosiologian teoriasta ammennettuja harjoituksia sosiaaliseksi somatiikaksi seuraten tutkija Jill Greeniä (2015).
Sosiaalisen somatiikan keskeinen kohde on yhteiskunnan säätämät ruumiilliset sijoittumiset tilaan ja somaattisia harjoitusmuodot, jotka kasvattavat kehon sosiaaliseen tiedostamiseen.
Kehon pienistä eleistä ja kokemuksesta nouseva muutos voidaan nähdä sosiaalisen tai poliittisen muutoksen mahdollistajana (Manning 2016; Kortelainen 2020).
Tarkastelen artikkelissani tätä kehotietoisuudesta nousevaa, ja jokaisen meidän kehoon kytkeytyvää mahdollisuutta sosiaaliselle muutokselle.
Sosiaalisen muutoksen kohteena kulttuurisesti luodut kehon kuvat vaikuttavat merkittävästi ihmisten jokapäiväiseen elämään yhteiskunnassa.
Sara Ahmedin queer fenomenologian tapaan tarkastelen, kuinka kehon tilallisuus ja kehon suhde objekteihin ja esineisiin vaikuttaa korporeaalisella tasolla siihen, mitä keholta odotetaan.
Related Results
Mapping Utopia
Mapping Utopia
Abstract
In More’s Utopia the influence of theoretical geography of the early sixteenth century met New World exploration narrative, with the result that the excitem...
Modern Utopia: Yuval Noah Harari
Modern Utopia: Yuval Noah Harari
The article is devoted to the analysis of the current state of utopia, in particular, attention is paid to the problem of the crisis of utopian thought that arose at the end of the...
Kuolemansyyn selvittäminen ja kuolleen ihmisarvo
Kuolemansyyn selvittäminen ja kuolleen ihmisarvo
Kuolemaa ajatellaan selkeärajaisena tapahtumana. Henkilö on lääkärin lausuntoon perustuen elossa tai kuollut ja sille on aina jokin lääketieteellisesti osoitettu syy. Kuitenkin sos...
From Ephemeral Planning to Permanent Urbanism: An Urban Planning Theory of Mega-Events
From Ephemeral Planning to Permanent Urbanism: An Urban Planning Theory of Mega-Events
Mega-events like the Olympic Games are powerful forces that shape cities. In the wake of mega-events, a variety of positive and negative legacies have remained in host cities. In o...
The Protestant Tempering of Utopia
The Protestant Tempering of Utopia
This chapter examines the notion of “Utopia.” It is widely known that Utopia means “no place.” However, few know that it is pronounced just the same as eutopoeia, meaning “good pla...
Utopia Unbound
Utopia Unbound
Abstract
This chapter traces the publication of the early Latin editions of Utopia—Louvain (1516), Paris (1517), Basel (1518 twice), and Florence (1519)—exploring th...
Interface as Utopia
Interface as Utopia
The Conclusion looks more closely at the utopian thread that runs through Forest’s artistic practice beginning with an overview of his lifelong preoccupation with immaterial forms ...
Utopia, the Imperial Settler Utopia, and Imperial Settler Science Fiction
Utopia, the Imperial Settler Utopia, and Imperial Settler Science Fiction
Abstract
This chapter argues that Utopia is groundbreaking because it established the notion of ‘imperial settler utopias’ that influence attempted and fantasized ma...