Miten mielenterveydestä neuvotellaan varhaiskasvatuksen työpaikoilla?

Mielenterveyteen kytkeytyvät työkyvyttömyyshaasteet ovat kasvaneet vuodesta 2017 kunta-alalla. Kehittämistyössä tavoitteena oli löytää keinoja mielenterveyden tukemiseen varhaiskasvatuksen työpaikoilla. Tässä laadullisessa tutkimuksessa selvitimme, (1) millaisista lähtökohdista ja oletuksista varhaiskasvatuksen työpaikkojen mielenterveyspuhe nousee ja mikä siinä on muuttumassa, (2) miten hyvään työntekijään liittyvät odotukset ja mahdollinen mielenterveysongelmiin liittyvä sosiaalinen stigma tulivat puheessa esiin ja (3) miten puheessa jäsennettiin mielenterveyteen tai työssä kuormittumiseen liittyvää työkyvyn tuen tarvetta. Aineisto koottiin 13 varhaiskasvatustyöyhteisöjen ja esihenkilöiden työpajasta ja 13 haastattelusta. Aineiston analysoitiin tutkimuskysymyslähtöisesti refleksiivisen temaattisen analyysin avulla. Tulokseksi kiteytyi kolme teemaa:1) Jännitteet varhaiskasvatuksen uuden ja vanhan ideaalin välillä, 2) neuvottelu työkyvyttömyydestä ongelmallisiksi määrittyvien yksilöllisten ominaisuuksien ja varhaiskasvatustyön mielenterveyttä kuormittavien tekijöiden suhteena, sekä 3) mielenterveyden haasteellinen asema työpaikoilla käsiteltävänä asiana. Jotta mielenterveyttä voitaisiin riittävästi tukea, varhaiskasvatustyöpaikoilla tulisi keskittyä työolosuhteiden kehittämiseen ja jäsentää itse ilmiötä ja siihen liittyvää puhetta osana yhteiskunnan muutosta. Työelämän muutokseen ja mielenterveysilmiön historialliseen luonteeseen pureutuva analyysi voi syventää mielenterveydestä käytävää keskustelua työelämässä.