Javascript must be enabled to continue!
Suomen elintarvikeketjun hinnanmuodostus kansainvälisessä vertailussa
View through CrossRef
Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen tutkimuksessa ”Elintarvikkeiden hinnanmuodostus ja markkinoiden toimivuus” (ETLA, Keskusteluaiheita No. 1209, 2010) käsiteltiin muun muassa Suomen elintarvikeketjun hinnanmuodostusta vertailemalla Suomen, EU-alueen ja Yhdysvaltojen elintarvikeketjujen kilpailua ja kilpailukykyä. Kansainvälisten ostovoimapariteettitilastojen mukaan elintarvikkeet olivat vuonna 2005 Suomessa 21 prosenttia kalliimpia kuin EU-maissa keskimäärin ja 16 prosenttia kalliimpia kuin OECD-maissa keskimäärin. Vuonna 2010 Suomen hintaero EU-alueeseen oli 11 prosenttia. Elintarvikkeiden kuluttajahintoihin vaikuttavat elintarvikkeiden arvonlisäverotus sekä elintarvikeketjun toimialojen tuottajahinnat. Tuottajahintoihin vaikuttavat puolestaan kilpailu ja tuotannon yksikkökustannukset elintarvikeketjun toimialoilla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, missä määrin elintarvikkeiden kuluttajahintojen korkeus Suomessa johtuu elintarvikkeiden arvonlisäverotuksen kireydestä ja missä määrin se johtuu elintarvikeketjun kilpailun tai kustannuskilpailukyvyn puutteista suhteessa vertailumaihin. Suomessa elintarvikkeiden arvonlisäverotus on ollut EU-maiden kireimpiä. Arvonlisäverotuksen kireys on siis yksi syy Suomen kansainvälisesti vertaillen korkeaan elintarvikkeiden kuluttajahintatasoon. Arvonlisäverotuksen ohella Suomen elintarvikekulutuksen kansainvälisesti vertaillen korkean hintatason syyksi on arveltu vähäistä kilpailua elintarvikeketjussa. Tutkimuksessa käsiteltiin kysymystä Suomen ja muiden maiden elintarvikekulutuksen hintaerojen syistä tarkastelemalla elintarvikeketjun toimialojen, eli maatalouden (ml. kalastus), elintarviketeollisuuden ja kaupan kilpailun ja kilpailukyvyn osuutta Suomen, EU-alueen ja Yhdysvaltojen elintarvikekulutuksen hintaerojen selittäjinä. Selvityksen perusteella elintarvikeketjun tuottajahintoja määrittävä kilpailullisuus on Suomen maataloudessa, elintarviketeollisuudessa ja kaupassa hinta-kustannusmarginaalilla mitattuna suunnilleen vertailumaiden tasolla. Suomen elintarvikekulutuksen hintatason korkeutta ei siten selitä Suomen elintarvikeketjun kilpailun puute suhteessa vertailumaihin. Kilpailun puutteen sijasta Suomen elintarvikekulutuksen hintatason korkeutta suhteessa vertailumaihin selittää pikemminkin kilpailukyvyn puute, eli Suomen elintarvikeketjun korkea kustannustaso etenkin uusien EU-maiden ja Yhdysvaltojen kustannustasoon verrattuna. Länsi-Euroopan vanhoihin EU-maihin verrattuna kilpailukykyongelmaa on lähinnä vain maataloudessa. Keskeinen syy Suomen maatalouden kilpailukykyongelmaan on vertailumaita heikompi tuottavuus, jonka taustalla on muun muassa se, että meillä maataloutta joudutaan harjoittamaan huonommissa luonnonoloissa kuin vertailumaissa. Sen sijaan elintarviketeollisuuden ja kaupan tuottavuus on Suomessa kansainvälisesti vertaillen melko hyvällä tasolla ja keskeinen selittäjä sille, että Suomen elintarviketeollisuus ja kauppa ovat tuottajahinnoilla ja tuotannon yksikkökustannuksilla tarkastellen melko kilpailukykyisiä suhteessa läntisiin teollisuusmaihin.
Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote
Title: Suomen elintarvikeketjun hinnanmuodostus kansainvälisessä vertailussa
Description:
Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen tutkimuksessa ”Elintarvikkeiden hinnanmuodostus ja markkinoiden toimivuus” (ETLA, Keskusteluaiheita No.
1209, 2010) käsiteltiin muun muassa Suomen elintarvikeketjun hinnanmuodostusta vertailemalla Suomen, EU-alueen ja Yhdysvaltojen elintarvikeketjujen kilpailua ja kilpailukykyä.
Kansainvälisten ostovoimapariteettitilastojen mukaan elintarvikkeet olivat vuonna 2005 Suomessa 21 prosenttia kalliimpia kuin EU-maissa keskimäärin ja 16 prosenttia kalliimpia kuin OECD-maissa keskimäärin.
Vuonna 2010 Suomen hintaero EU-alueeseen oli 11 prosenttia.
Elintarvikkeiden kuluttajahintoihin vaikuttavat elintarvikkeiden arvonlisäverotus sekä elintarvikeketjun toimialojen tuottajahinnat.
Tuottajahintoihin vaikuttavat puolestaan kilpailu ja tuotannon yksikkökustannukset elintarvikeketjun toimialoilla.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, missä määrin elintarvikkeiden kuluttajahintojen korkeus Suomessa johtuu elintarvikkeiden arvonlisäverotuksen kireydestä ja missä määrin se johtuu elintarvikeketjun kilpailun tai kustannuskilpailukyvyn puutteista suhteessa vertailumaihin.
Suomessa elintarvikkeiden arvonlisäverotus on ollut EU-maiden kireimpiä.
Arvonlisäverotuksen kireys on siis yksi syy Suomen kansainvälisesti vertaillen korkeaan elintarvikkeiden kuluttajahintatasoon.
Arvonlisäverotuksen ohella Suomen elintarvikekulutuksen kansainvälisesti vertaillen korkean hintatason syyksi on arveltu vähäistä kilpailua elintarvikeketjussa.
Tutkimuksessa käsiteltiin kysymystä Suomen ja muiden maiden elintarvikekulutuksen hintaerojen syistä tarkastelemalla elintarvikeketjun toimialojen, eli maatalouden (ml.
kalastus), elintarviketeollisuuden ja kaupan kilpailun ja kilpailukyvyn osuutta Suomen, EU-alueen ja Yhdysvaltojen elintarvikekulutuksen hintaerojen selittäjinä.
Selvityksen perusteella elintarvikeketjun tuottajahintoja määrittävä kilpailullisuus on Suomen maataloudessa, elintarviketeollisuudessa ja kaupassa hinta-kustannusmarginaalilla mitattuna suunnilleen vertailumaiden tasolla.
Suomen elintarvikekulutuksen hintatason korkeutta ei siten selitä Suomen elintarvikeketjun kilpailun puute suhteessa vertailumaihin.
Kilpailun puutteen sijasta Suomen elintarvikekulutuksen hintatason korkeutta suhteessa vertailumaihin selittää pikemminkin kilpailukyvyn puute, eli Suomen elintarvikeketjun korkea kustannustaso etenkin uusien EU-maiden ja Yhdysvaltojen kustannustasoon verrattuna.
Länsi-Euroopan vanhoihin EU-maihin verrattuna kilpailukykyongelmaa on lähinnä vain maataloudessa.
Keskeinen syy Suomen maatalouden kilpailukykyongelmaan on vertailumaita heikompi tuottavuus, jonka taustalla on muun muassa se, että meillä maataloutta joudutaan harjoittamaan huonommissa luonnonoloissa kuin vertailumaissa.
Sen sijaan elintarviketeollisuuden ja kaupan tuottavuus on Suomessa kansainvälisesti vertaillen melko hyvällä tasolla ja keskeinen selittäjä sille, että Suomen elintarviketeollisuus ja kauppa ovat tuottajahinnoilla ja tuotannon yksikkökustannuksilla tarkastellen melko kilpailukykyisiä suhteessa läntisiin teollisuusmaihin.
Related Results
Viron ja Suomen maidontuotannon kilpailukyky
Viron ja Suomen maidontuotannon kilpailukyky
Euroopan unioni laajeni toukokuussa 2004, jolloin kymmenen uutta jäsenmaata liittyi unionin jäseneksi.Yksi uusista jäsenmaista oli Viro. Nyt sekä Viro että Suomi toimivat samalla s...
Suomen ja Baltian maitosektorien vertailu
Suomen ja Baltian maitosektorien vertailu
Meijeriteollisuus on nopeasti globalisoitunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Globalisaatio on ilmennyt kasvavassa meijerituotteiden ulkomaankaupassa sekä pääoman siirtymisessä raj...
Suomalais-unkarilaisten kulttuurisuhteiden bibliografia vuoteen 1981
Suomalais-unkarilaisten kulttuurisuhteiden bibliografia vuoteen 1981
Esipuhe
Suomen ja Unkarin väliset kulttuurisuhteet ovat monessa mielessä ainoalaatuiset. Erityisen merkillepantavaa on, että verraten etäällä toisistaan asuvien kansojen kesken ...
Maitokiintiöjärjestelmän päättymisen vaikutukset Suomen maitosektorille
Maitokiintiöjärjestelmän päättymisen vaikutukset Suomen maitosektorille
Maitokiintiöjärjestelmän katsotaan haittaavan merkittävästi EU:n maitosektorin kilpailukykyä, kehitystä ja tehokkuutta etenkin tilanteessa jossa maitotuotteiden kysyntä kasvaa sekä...
Suomen kielen verbien morfologinen mukauttaminen pohjoissaameen puhutun kielen aineistossa
Suomen kielen verbien morfologinen mukauttaminen pohjoissaameen puhutun kielen aineistossa
Artikkelissa tarkastellaan suomen kielen verbien morfologista mukauttamista puhuttuun pohjoissaameen. Aihetta ei ole aikaisemmin tutkittu, mutta on esitetty, että pohjoissaamessa v...
Miten maitotiloilla jaksetaan?
Miten maitotiloilla jaksetaan?
Tutkimushankkeessa Maitotilan Hyvä Vointi eli ”Maidontuottajien työhyvinvointi keinona edistää eläinten hyvinvointia ja yrittäjien jaksamisen tukeminen muutoksessa” selvitettiin vu...
Tilamallit nautatilan tuotannon kehittämisen apuvälineenä
Tilamallit nautatilan tuotannon kehittämisen apuvälineenä
Suomen maidontuotannossa lehmien keskituotos on korkea, mutta peltohehtaaria kohti laskettuna maitotuotos on alhainen. Eläintiheys Pohjois-Savossa on vain noin 0,9 ny ha-1. Tämä jo...
Rautateiden kenraali Harald Roos
Rautateiden kenraali Harald Roos
Kenraalimajuriksi edenneen ja rautatiehallituksen pääjohtajan tehtävästä eläkkeelle jääneen Harald Vilhelm Roosin (1895–1969) elämäntarina on monivaiheinen ja liittyy lukuisin site...


