Search engine for discovering works of Art, research articles, and books related to Art and Culture
ShareThis
Javascript must be enabled to continue!

Viron ja Suomen maidontuotannon kilpailukyky

View through CrossRef
Euroopan unioni laajeni toukokuussa 2004, jolloin kymmenen uutta jäsenmaata liittyi unionin jäseneksi.Yksi uusista jäsenmaista oli Viro. Nyt sekä Viro että Suomi toimivat samalla sisämarkkina-alueella. Sisämarkkinathelpottavat mm. tuotteiden liikkuvuutta jäsenmaasta toiseen. Vapautuneet sisämarkkinat voivatuhata yrityksiä, jotka tuottavat identtisiä tuotteista mutta eivät ole kilpailukykyisiä markkinoilla.Tässä tutkimuksessa selvitetään maitotilojen kansainvälisen vertailuverkoston (IFCN-verkoston)tilatietoja ja verkostossa kehitettyä simulointimallia hyväksi käyttäen Viron ja Suomen maitotilojen kilpailukykyävuonna 2003 sekä taloudellisten ja fyysisten tunnuslukujen (kilpailukyvyn) kehittymistä vuoteen2010. Tilat on muodostettu maidontuotannon kansainvälistä vertailua varten ja ne kuvaavat alueelle ominaisuuksiltaantyypillisiä maitotiloja. Virosta vertailussa ovat mukana 35 ja 440 lehmän tilat ja SuomestaPäijät-Hämeen 40 lehmän tila (B-tukialue) ja Pohjanmaan 40 lehmän tila (C2-tukialue). Mallin avullalasketaan maidontuotannon taloudellisia ja fyysisiä tunnuslukuja. Kilpailukykyä kuvaavana keskeisenätunnuslukuna käytetään maitokilon tuotantokustannusta. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään viljelijähaastattelujenavulla, millaisia ovat maitotilojen liikkeenjohdon strategiat Virossa ja Suomessa.Vuonna 2003 maidon tuotantokustannus oli Suomen tyypillisillä maitotiloilla korkeampi kuin Vironmaitotiloilla. Vaikka maidon tuotantokustannus oli Suomen tiloilla Viron tiloja korkeampi, olivatmyös tuotot (maidon tuottajahinta ja tuet) maitokiloa kohti Suomen tiloilla Viron tiloja korkeammat.Tuella onkin suuri merkitys Suomen tilojen taloudessa. Tuen osuus Suomen tiloilla on noin 30 % lypsykarjataloudenkokonaistuotoista. Simuloitaessa tilojen tuotantoa vuoteen 2010, Viron tyypillisillä maitotiloillakannattavuus paranee vuoteen 2003 verrattuna. Tähän vaikuttavia tekijöitä ovat mm. maidon tuottajahinnansekä pinta-alatukien kohoaminen. Suomen tyypillisillä maitotiloilla kannattavuus puolestaanheikkenee tulevaisuudessa. Heikkenevä kannattavuuskehitys aiheutuu kustannusten noususta ja alenevastamaidon hinnasta sekä tuesta.Tulevaisuudessa Viron maidontuotanto tullee painottumaan yhä enemmän suuriin maatalousyrityksiin,vaikka perheviljelmien merkitys maidontuotannossa on kasvanut Viron itsenäistymisen jälkeen.Vuonna 2003 suurtiloilla tuotettiin kuitenkin noin 70 % kaikesta Virossa tuotetusta maidosta. Tutkimustuloksetosoittavat, että Viron tyypillisistä maitotiloista etenkin Viron 440 lehmän tilalla maidontuotannonyksikkökustannukset ovat alhaiset ja tuotanto on kannattavaa. Viron 440 lehmän tila on tutkituista tiloistakilpailukykyisin. EU:n myötä Viron maidontuotanto elää kuitenkin murroksen aikaa.
Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote
Title: Viron ja Suomen maidontuotannon kilpailukyky
Description:
Euroopan unioni laajeni toukokuussa 2004, jolloin kymmenen uutta jäsenmaata liittyi unionin jäseneksi.
Yksi uusista jäsenmaista oli Viro.
Nyt sekä Viro että Suomi toimivat samalla sisämarkkina-alueella.
Sisämarkkinathelpottavat mm.
tuotteiden liikkuvuutta jäsenmaasta toiseen.
Vapautuneet sisämarkkinat voivatuhata yrityksiä, jotka tuottavat identtisiä tuotteista mutta eivät ole kilpailukykyisiä markkinoilla.
Tässä tutkimuksessa selvitetään maitotilojen kansainvälisen vertailuverkoston (IFCN-verkoston)tilatietoja ja verkostossa kehitettyä simulointimallia hyväksi käyttäen Viron ja Suomen maitotilojen kilpailukykyävuonna 2003 sekä taloudellisten ja fyysisten tunnuslukujen (kilpailukyvyn) kehittymistä vuoteen2010.
Tilat on muodostettu maidontuotannon kansainvälistä vertailua varten ja ne kuvaavat alueelle ominaisuuksiltaantyypillisiä maitotiloja.
Virosta vertailussa ovat mukana 35 ja 440 lehmän tilat ja SuomestaPäijät-Hämeen 40 lehmän tila (B-tukialue) ja Pohjanmaan 40 lehmän tila (C2-tukialue).
Mallin avullalasketaan maidontuotannon taloudellisia ja fyysisiä tunnuslukuja.
Kilpailukykyä kuvaavana keskeisenätunnuslukuna käytetään maitokilon tuotantokustannusta.
Lisäksi tutkimuksessa selvitetään viljelijähaastattelujenavulla, millaisia ovat maitotilojen liikkeenjohdon strategiat Virossa ja Suomessa.
Vuonna 2003 maidon tuotantokustannus oli Suomen tyypillisillä maitotiloilla korkeampi kuin Vironmaitotiloilla.
Vaikka maidon tuotantokustannus oli Suomen tiloilla Viron tiloja korkeampi, olivatmyös tuotot (maidon tuottajahinta ja tuet) maitokiloa kohti Suomen tiloilla Viron tiloja korkeammat.
Tuella onkin suuri merkitys Suomen tilojen taloudessa.
Tuen osuus Suomen tiloilla on noin 30 % lypsykarjataloudenkokonaistuotoista.
Simuloitaessa tilojen tuotantoa vuoteen 2010, Viron tyypillisillä maitotiloillakannattavuus paranee vuoteen 2003 verrattuna.
Tähän vaikuttavia tekijöitä ovat mm.
maidon tuottajahinnansekä pinta-alatukien kohoaminen.
Suomen tyypillisillä maitotiloilla kannattavuus puolestaanheikkenee tulevaisuudessa.
Heikkenevä kannattavuuskehitys aiheutuu kustannusten noususta ja alenevastamaidon hinnasta sekä tuesta.
Tulevaisuudessa Viron maidontuotanto tullee painottumaan yhä enemmän suuriin maatalousyrityksiin,vaikka perheviljelmien merkitys maidontuotannossa on kasvanut Viron itsenäistymisen jälkeen.
Vuonna 2003 suurtiloilla tuotettiin kuitenkin noin 70 % kaikesta Virossa tuotetusta maidosta.
Tutkimustuloksetosoittavat, että Viron tyypillisistä maitotiloista etenkin Viron 440 lehmän tilalla maidontuotannonyksikkökustannukset ovat alhaiset ja tuotanto on kannattavaa.
Viron 440 lehmän tila on tutkituista tiloistakilpailukykyisin.
EU:n myötä Viron maidontuotanto elää kuitenkin murroksen aikaa.

Related Results

Suomen elintarvikeketjun hinnanmuodostus kansainvälisessä vertailussa
Suomen elintarvikeketjun hinnanmuodostus kansainvälisessä vertailussa
Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen tutkimuksessa ”Elintarvikkeiden hinnanmuodostus ja markkinoiden toimivuus” (ETLA, Keskusteluaiheita No. 1209, 2010) käsiteltiin muun muassa Suomen...
Suomen ja Baltian maitosektorien vertailu
Suomen ja Baltian maitosektorien vertailu
Meijeriteollisuus on nopeasti globalisoitunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Globalisaatio on ilmennyt kasvavassa meijerituotteiden ulkomaankaupassa sekä pääoman siirtymisessä raj...
Suomalais-unkarilaisten kulttuurisuhteiden bibliografia vuoteen 1981
Suomalais-unkarilaisten kulttuurisuhteiden bibliografia vuoteen 1981
Esipuhe Suomen ja Unkarin väliset kulttuurisuhteet ovat monessa mielessä ainoalaatuiset. Erityisen merkillepantavaa on, että verraten etäällä toisistaan asuvien kansojen kesken ...
Markkina- ja politiikkamuutosten vaikutukset maa- ja elintarviketaloudelle
Markkina- ja politiikkamuutosten vaikutukset maa- ja elintarviketaloudelle
Politiikkamuutosten vaikutuksia EU:n maatalous- ja elintarvikemarkkinoihin ja sitä kautta syntyviä heijastusvaikutuksia Suomen maatalous- ja elintarviketaloudelle on arvioitu tässä...
Maitokiintiöjärjestelmän päättymisen vaikutukset Suomen maitosektorille
Maitokiintiöjärjestelmän päättymisen vaikutukset Suomen maitosektorille
Maitokiintiöjärjestelmän katsotaan haittaavan merkittävästi EU:n maitosektorin kilpailukykyä, kehitystä ja tehokkuutta etenkin tilanteessa jossa maitotuotteiden kysyntä kasvaa sekä...
Virolais–suomalainen kielitieteen sanasto
Virolais–suomalainen kielitieteen sanasto
Saatteeksi Virolais-suomalainen kielitieteen sanasto on tarkoitettu yliopiston viron kielen opiskelijoille ja vironkielisen kielitieteellisen kirjallisuuden suomalaiselle lukija...
Suomen kielen verbien morfologinen mukauttaminen pohjoissaameen puhutun kielen aineistossa
Suomen kielen verbien morfologinen mukauttaminen pohjoissaameen puhutun kielen aineistossa
Artikkelissa tarkastellaan suomen kielen verbien morfologista mukauttamista puhuttuun pohjoissaameen. Aihetta ei ole aikaisemmin tutkittu, mutta on esitetty, että pohjoissaamessa v...
Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus: Miten suorat tuet jaetaan EU:n jäsenmaiden kesken?
Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus: Miten suorat tuet jaetaan EU:n jäsenmaiden kesken?
Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) on määrä uudistua vuoden 2013 jälkeen. Keskustelua on käyty kiivaasti vuonna 2014 alkavan, uudistetun politiikan suuntaviivoista...

Back to Top